Yleisimmät sähkötyöt – Sähköauton latausaseman asennus

Syyskuun 2025 loppuun mennessä Suomessa oli tieliikennekäyttöön rekisteröitynä jo yli 150 000 täyssähköautoa (BEV). Ei siis ihme, että sähköauton latausaseman asennus on jo viikoittainen sähkötyö sähköasenatajan keikkakalenterissa.

Käymme tässä artikkelissa läpi:

• mitä sähköauton latausaseman valinnassa kannattaa huomioida
• miten latausaseman asennus etenee vaihe vaiheelta
• ja paljonko latausasema maksaa omakotitaloon asennettuna?

Mikäli sinua kiinnostaa sähköauton latausaseman asennus taloyhtiöön, on kyseessä astetta monimutkaisempi kokonaisuus, jossa pitää ottaa huomioon muutostyöluvat, osakkaiden yhdenvertainen kohtelu sekä kuormanhallinta useiden latausasemien kesken.

Sähköauton latausaseman valinta kotiin

Viimeisen päälle tehty sähköasennustyökään ei pelasta, jos sähköauton latausaseman ominaisuudet eivät vastaa lataajan tarpeita. Siksi laadukas lopputulos lähtee aina latausaseman huolellisesta valinnasta.

Latausaseman teho

Kotilatauksessa kannattaa pyrkiä vähintään siihen, että auton akku on mahdollista saada täyteen sinä aikana, kun ihminen nukkuu. Näin varmistetaan, että sähköauto on aina valmiina seuraavaan päivän ajoja varten, olipa sitten kyseessä lyhyt kauppareissu, normaali työmatka tai pidempi siirtymä mökille tai lomakeskukseen.

Suurimalle osalle riittää erinomaisesti 11 kW tehoinen kotilatausasema. Suurimmat täyssähköisten henkilöautojen akut ovat n. 100 kWh kokoisia, joten 11 kW latausasemalla sellaisen lataa lähes tyhjästä täyteen n. 8 tunnin, eli yön aikana. Suurimmassa osassa autoja akut ovat 50 – 80 kWh luokkaa, joten 11 kW tehoinen latausasema jättää varaa ajoittaa latausta yön halvimmille tunneille tai toisaalta ehtii lataamaan auton vielä hyvin, vaikka yölle osuisi paljon muuta sähkökuormaa, kuten lämminvesivaraajan lämmitystä sähkövastuksella.

Latausaseman kuormanhallinta

Kuormanhallinta eli DLM (Dynamic load management) on yksi kotilatausasemalta yleisimmin kaivattuja ominaisuuksia. Etenkin sähkölämmitteisissä (myös lämpöpumput) taloissa päävarokkeet voivat ajoittain olla tiukilla, vaikka useamman tunnin aikajaksolla kapasiteettia olisikin keskimäärin hyvin tarjolla.

Kuormanhallinta on ominaisuus, jossa latausasemalle mitataan tietoa koko sähköliittymän hetkellisestä kuormituksesta. Sen perusteella latausasema osaa rajoittaa omaa tehoaan, kunnes kapasiteettia vapautuu. Näin latausasema esimerkiksi vähentää tehoaan siksi ajaksi, kuin lämpimän käyttöveden varaaja tai varaava sähkölämmitys tekee töitä. Kun vedet on saatu lämmitettyä, latausasema nostaa taas tehoaan.

Omakotitalon suurimpia tehonottajia on yleensä saunan sähkökiuas. Vaikka omakotitalossa ei olisi sähkölämmitystä, on kuormanhallinta mukava ominaisuus, jos haluaa ladata ja saunoa samaan aikaan.

Latausaseman lisäominaisuudet

Latausaseman teho ja kuormanhallinta ovat tärkeimmät ominaisuudet. Näiden lisäksi löytyy useita älykkäitä toimintoja, jotka voivat helpottaa arkea tai pienentää sähkölaskua. Tässä yleisimpiä:

• Mittalaitedirektiivin mukainen sähköenergian kulutusmittari eli MID-mittari on tarpeen, jos lataussähkö halutaan veloittaa kulutusperusteisesti. Tarve tulee, jos esimerkiksi vapaan autoedun työsuhdeautoa ladataan kotona ja lataussähkö peritään työnantajalta.
• Hinta-ohjaus eli latausaseman pörssisähköohjaus on latausaseman älykäs toiminto, joka ajoittaa latausta halutun aikavälin halvimmille tunneille tai halvimmille varteille.
• RFID-tunnistus on tärkeä ominaisuus, jos halutaan estää latausaseman käyttö kutsumattomien vieraiden toimesta. Se on ehdoton myös silloin jos latausaseman kulutuksia pitää saada eriteltyä useille käyttäjille. Esimerkiksi pariskunnasta toinen lataa työsuhdeautoa ja toinen itse omistamaansa autoa.
• OCPP-protokolla (Open Charge Point Protocol) on kuin yhteinen kieli, jolla latausasema keskustelee eri taustajärjestelmien kanssa. Sitä käytetään etenkin isoissa latauskentissä, mutta avoimen OCPP:n arvo kasvaa myös kotilatauksessa, kun joustomarkkinat ja sähkön älyohjaus kehittyvät. Varmista kuitenkin, että latausasema tukee natiivia OCPP:tä — ei vain pilvipohjaista, cloud-to-cloud “OCPP-yhteensopivaa” versiota. Cloud-to-cloud OCPP tekee laitteesta riippuvaisen valmistajan palvelusta, mikä altistaa sinut kuukausimaksuille ja jopa laitevalmistajan konkurssiriskille.
• Aurinkosähköohjaus on latausaseman toiminto, jossa latausasema lukee saman kiinteistön aurinkovoimalan tuottoa. Voit esimerkiksi asettaa auton lataamaan vain silloin, kun lataus voidaan tehdä kokonaan oman tuotannon ylijäämällä tai voit asettaa latauksen minimiteholle, jota boostataan ylituotannon verran.

Miten sähköauton latausaseman asennus kotiin etenee vaihe vaiheelta

Laadukas asennustyö varmistaa, että latausasema toimii turvallisesti ja toivotulla teholla vuosikausia. Alla on käyty läpi tyypillinen kotilatausaseman asennus kokonaisuudessaan.

1. Alkukartoitus – sähköliittymän ja reitin tarkistus

Ennen latausaseman asennusta tarkistetaan:

• Sähköliittymän koko ja huipputeho
• Käytännölinen sijoituspaikka latausasemalle
• Ulkonäön ja sähköturvallisuuden kannalta sopiva kaapelointireitti keskukselta latausasemalle
• Kuormanhallinnan ja muiden ominaisuuksien tarve

Alkukartoitus onnistuu asiaan vihkiytyvältä ihmiseltä hyvin pitkälti itsekin miettimällä mitä ominaisuuksia tarvitsee ja mihin latausasema olisi käytännöllistä sijoittaa. Sähköliittymän toteutuneita huipputehoja voi tarkastella oman sähköverkkoyhtiön verkkopalvelussa.

Työnjohtomme auttaa kaapelointireittien määrittämisessä, kun lähetät meille valokuvia ympäristöstä.

Voit myös tilata sähköasentajamme paikanpäälle suorittamaan edullisen katselmoinnin, josta hyvitämme puolet, mikäli tilaat sen jälkeen latausaseman meiltä.

2. Suojalaitteiden määrittely

Latausasema tulee aina suojata 6mA tasavikavirralta ja varustaa enintään 30 mA A-tyypin vikavirtasuojalla. Vaihtoehtoisesti suojaus voidaan hoitaa B-tyypin vikavirtasuojalla. Osassa latausasemista toinen, osassa molemmat ja joissain ei kumpikaan ovat integroituna. Valitun latausaseman mukaisesti sähköasentaja asentaa tarvittavat suojalaitteet sähkökeskukseen tai erilliseen koteloon latausaseman ja sähkökeskuksen väliin.

Oikean suojauksen valinta tehdään aina latausaseman valmistajan ohjeiden mukaan, sillä eri laitteissa suojaustapa vaihtelee.

3. Latausaseman syöttö- ja tiedonsiirtojohtojen asennus

Sähköasentaja asentaa latausaseman ja sähkökeskuksen välille valitun tehon mukaisen syöttökaapelin. Kun kyseessä on pinta-asennus, niin yleensä 4×2,5+2,5 on sopiva kaapelikoko 11 kW latausasemalle ja 4×6+6 22 kW latausasemalle. Uppoasennuksessa kaapeli jäähtyy heikommin ja suuremman poikkipinta-alan valinta voi tulla kyseeseen. Samoin erityisesti pitkien sähkölinjojen päässä, maaseudulla kaapelin järeyden valinnassa heikot oikosulkuvirrat tai jännitealenema voivat vaikuttaa tarvittavaan kaapeli johdinpoikkipinta-alaan.

Kaapelin määrittelyssä tulee aina huomioida myös laitevalmistajan ohjeet. Jotkin laitevalmistajat määrittelevät jostain syystä suuremman syöttökaapelivaatimuksen, kuin mikä olisi pienjänniteasennusstandardin mukaan tarpeen. Vaikka laitevalmistajan vaatimuksessa ei olisikaan mitään tolkkua, niin vaatimusta on noudatettava. Se voi nostaa joidenkin latausasemien lopullista hintaa merkittävästi.

Syöttökaapelin kanssa samaa reittiä asennetaan usein tiedonsiirtokaapeleita. Ethernetkaapeli tai väyläkaapeli kuormanhallinnan mittarilta latausasemalle.

Täältä löydät käytännön esimerkkejä latausaseman kaapeloinnista pinta-asennuksena.

Yksi tärkeä osuus kaapelointia on läpivientien tekeminen ja erityisesti niiden tiivistäminen sen mukaan onko kyseessä vain lämpöeristys/tiiveys vai palokatkon tarve.

4. Latausaseman ja sähkökeskuksen kytkentä

Kun kaapelointi on valmis, kytketään latausasema ja sähkökeskus. Sähköasentaja kuorii kaapelit ja kytkee ne laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti varmistaen, että liitokset ovat oikeassa kireydessä. Kytkentöjen yhteydessä sähköasentaja asentaa sähkökeskukseen kuormanhallinnan mittarin sekä tarvittavat suojalaitteet, mikäli keskuksesta ei löydy sellaisia valmiina.

5. Käyttöönottotarkastus sähköturvallisuuden näkökulmasta

Asennusten ja kytkentöjen valmistuttua sähköasentaja tekee asennukselle käyttöönottotarkastusmittaukset, joista tärkeimpiä ovat:

• Vikavirtasuojan laukaisuvirran ja laukaisuajan testaus
• Oikosulkuvirran mittaus
• Suojajohtimen jatkuvuuden toteaminen

Lisäksi me testaamme aina latausaseman Type-2 liittimeltä asti sähköautojen latausasemille suunnitellulla erityistesterillä, jolla saadaan mm. simuloitua latausaseman reagoiminen vikatilaan tai keskusteluyhteyden katkeamiseen auton ja latausaseman välillä. Lähes kaikki sähköasentajamme ajavat täyssähköpakettiautoilla, joten voimme vielä testa toimivuuden ihan oikean autonkin kanssa.

Latausaseman käyttöönottotarkastuksesta laaditaan aina käyttöönottotarkastuspöytäkirja, joka luovutetaan asiakkaalle.

6. Latausaseman ”käytännön käyttöönotto”

Tämä on kohta jossa tulee useimmin epäselvyyksiä asiakkaan ja sähköasennusliikkeen välillä. Osa latausasemista on täysin käyttövalmiita sähköasentajan käynnin jäljiltä. Moni latausasema edellyttää kuitenkin ainakin joidenkin ominaisuuksien käyttämiseksi latausaseman liittämistä asiakkaan internetverkkoon tai/ja latausaseman applikaation lataamista ja käyttäjäkohtaisten asetusten määrittelyä.

Erityisesti latausaseman liittäminen wifi-verkkoon tuottaa joillekin päänvaivaa. Sähköasentajamme auttavat kyllä tämänkin puolen käyttöönotosta, kunhan sovimme, että olet paikalla asennuksen valmistuessa.

Sähköauton latausaseman hinta asennettuna kotiin

Sähköauton latausaseman hinta asennettuna omakotitaloon on yleensä 1000 – 2000 € sis alv 25,5 %.

Mistä asennuksen hinta muodostuu?

Asennustyön osuus riippuu erityisesti näistä:

• Kaapeloinnin pituus ja reitti
  (läpivientien määrä, kiinnitys ja poraus puuhun vai kiveen)
• Tarvittavat suojalaitteet
  Esimerkiksi A-tyypin vikavirtasuoja tai B-tyypin suoja, jos laite sitä vaatii.
• Kuormanhallinnan toteutus
  Tarvitaanko kuormanhallintaa vai ei.

Esimerkkejä hinnoista

1) Perusasennus (yleisin omakotitaloissa), 1 000–1 300 €

• 11 kW latausasema
• 5–10 m kaapelointia
• 1 läpivienti
• A-tyypin vikavirtasuoja
• Käyttöönotto ja mittaukset

2) Vaativampi asennus, 1 500–2000 €

• 11 – 22 kW latausasema
• Pidempi, 15-25 m kaapelointi
• Useampi läpivienti tai palokatkon teko
• Kuormanhallinnan asennus
• Käyttöönotto ja mittaukset

Tietenkin myös itse latausasema vaikuttaa hintaan.

Voit myös tutustua valmiisiin asennettuna-kotiin -paketteihin verkkokaupassamme.

Myymme ainoastaan latausasemia, joissa kuormanhallinta toimii paikallisesti – ei valmistajan pilvipalvelun kautta. Et siis jää riippuvaiseksi laitevalmistajasta tai kuukausimaksuista. Hankkiessasi latausaseman meiltä omistat sen itse ihan oikeasti.