Varttisähkö – Miten sähkölaitteiden ohjaus pörssisähkön hinnan mukaan muuttuu?

Pörssisähkön hinnoittelu siirtyi tunnin aikajaksosta viidentoista minuutin aikajaksoon 1.10.2025.
Mitä se tarkoittaa sähkölaitteiden ohjaukselle ja miten varmistat, onko kotonasi käytössä varttisähkö?

Varttisähkö käytännössä – Miten hinta muodostuu?

Aiemmin sähkön käytön mittaus tapahtui tunnin ajan keskiarvolla. Pörssisähkö hinnoiteltiin tietyn hintaiseksi täyden tunnin ajaksi. Seuraavan tunnin alusta hinta muuttui. Kyseisen tunnin yhteiskulutuksesta ja kyseiselle tunnille hinnoitellusta tuntihinnasta saatiin kyseisen tunnin kustannus käytetylle sähköenergialle.

Nyt aika on muuttunut viiteentoista minuuttiin, varttisähköön. Hinta muuttuu siis viidentoista minuutin sykleissä. Eli tuon vartin aikana käytetyn sähköenergian määrän sekä vartille annetun sähkönhinnan tulo määrää kokonaiskustannusken ko. vartin aikana käytetylle energialle.

Kaava on siis sama, aikaikkuna vain neljä kertaa lyhyempi.

Kuvitellaan, että keität yhden tunnin aikana neljä pannullista kahvia ja jokaisen pannullisen keitto ottaa aikaa 15 minuuttia ja kuluttaa energiaa 0,5 kWh. Aiemmin kulutit tunnin aikana 2 kWh sähköä kahvien keittoon ja koko tuon tunnin ajan hinta oli sama. Jos sähkön hinta oli 10 snt/kWh, niin sähkölaskulle kertyi kahvien keittelystä 0,2 €.

Nyt jokainen keittämäsi kahvipannullinen hinnoitellaan erikseen. Ensimmäisen vartin aikana hinta voi olla 8 snt/kWh, seuraavan 10 snt/kWh, sitten 12 snt/kWh ja viimeisen pannun kohdalla taas 10 snt/kWh.

Huomaa, että juuri noilla esimerkkihinnoilla kustannuksesi olisi aivan sama tuntisähköllä ja varttisähköllä. Jos pystyisitkin keittämään kaikki neljä pannullista heti ensimmäisen vartin aikana, niin saisit hieman kustannussäästöä.

Mistä tietää, onko itsellä käytössä varttisähkö?

Varttisähkö ja laitteiden ohjaaminen viidentoistaminuutin sykleissä ovat aiheuttaneet paljon kyselyitä siirtymän ensimmäisinä päivinä. Monelle tulee yllätyksenä, että varttisähkö ei koske millään muotoa oman kodin sähkönkulutusta.

Varttisähköhinnoittelun toteutuminen vaatii nimittäin siihen kykenevän (sähköverkkoyhtiön) sähkömittarin. Iso osa Suomessa käytössä olevista mittareista ei vielä kykene varttisähköön ja siirtymäaikaa mittareiden vaihdolle on vuoden 2028 loppuun asti. Voit siis joutua odottamaan varttisähkön konkretisoitumista vielä vuosia.

Jos sähkömittarisi ei ole valmis varttisähkölle, niin maksat pörssisähkösi tunneittain kyseisen tunnin yhteiskulutuksen ja kyseisen tunnin varttihintojen keskiarvon perusteella. Käytönnössä siis tuntihinnalla, kuten aiemminkin.

Näin tarkistat onko sinulla varttisähkömittari

Kirjaudu Fingridin Datahubiin ja valitse sieltä oma sähkösopimuksesti. Mene sen jälkeen ”käyttöpaikka”- välilehdelle ja tarkista kohta ”Aika-askel”. Alla olevassa kuvassa näkyy aika-askeleena PT15M.

PT15M tarkoittaa varttisähköön kykenevää sähköverkkoyhtiön mittaria. Kuvan kodissa on siis käytössä varttisähkö.

Sähkölaitteiden ohjaus varttisähkön mukaan

Aiemmin pörssisähkösopimuksen kanssa haluttiin keskittää kulutusta halvimmille tunneille. Nyt sama halutaan tehdä halvimmille varteille. Ainakin periaatteessa: Varttioptimointi ei välttämättä tuo kovinkaan suuria hyötyjä, mutta varttihintojen vaihteluita pitää vielä seurata jonkin aikaa ennen kuin asiasta voi sanoa mitään varmaa.

Ensimmäisen varttisähköpäivän hinnat antoivat asiasta melko mielenkiintoisen kuvan. Tunnin viimeinen vartti oli monessa kohtaa päivää poikkeuksellisen korkea tunnin muihin vartteihin. Parin seuraavan päivän aikana tilanne on tasoittunut. Ensimmäisen päivän omituisuus saattoi johtua siitä, että sähkömarkkinaosapuolet vielä ”harjoittelivat” kaupankäyntiä.

Itse arvioin, että halvimpien tuntien aikana, tunnin sisällä olevien varttien ero tulee olemaan pieni. Kalleimpina aikoina varttien erot tunnin sisällä saattavat vaihdella enemmän.

Mihin vartin ohjausjakso sopii?

Optimaalista pörssisähkö-ohjausta suunniteltaessa haetaan kompromissia sähkölaitteen käytön edullisuuden sekä käyttömukavuuden ja käytön tarkoituksenmukaisuuden suhteen. Esimerkiksi ohjaukseen käytettävät kontaktorit ovat kulutustavaraa, joiden elinikään vaikuttaa kuormallisten kytkentäkertojen määrä. Viimeisin hintaoptimointi vuorokauden halvimpien varttien mukaan voikin hukkua siihen, uusitaanko kontaktori 10 vuoden vai 20 vuoden välein.

Lämminvesivaraajan ohjaus varttisähkön mukaan

Sähkölämmitteisessä talossa lämminvesivarajaa vie sähköä keskimäärin 800 – 1200 kWh per henkilö vuodessa. Lämminvesivaraajan pörssisähköohjauksella onkin saavutettavissa merkittäviä säästöjä. Yleisin käyttöveden lämminvesivaraajan teho on 3 kW ja se tarvitsee päälläoloaikaa 1-2 tuntia per henkilö vuorokaudessa riippuen kulutustottumuksista.

Mikäli lämmivesivaraajan vedenlämmitys ohjataan vuorokauden halvimpaan aikaan, kovin merkittävää säästöä ei ole näköpiirissä sen suhteen, valitaanko lämmitysjaksoksi esim. 3 halvinta tunnin jaksoa vai 12 halvinta vartin jaksoa. Sen sijaan kytkentäkerrat voivat hyvinkin tuplaantua (ei sentään nelinkertaistua, koska osa halvimmista varteista osuu varmasti peräkkäin), mikä kuluttaa kontaktoreita.

Kytkentäkertojen tarkkaa vaikutusta kontaktorin elinikään on vaikea määrittää. Esimerkiksi ABB lupaa ESB25-kontaktorilleen jopa 500 000 kytkentäkertaa 4 kW suuruiselle, 3-vaiheiselle kuormalle (mikä vastaa hyvin kotitalouden sähköistä lämminvesivaraajaa). Kolmella kytkentäkerralla vuorokaudessa tuo tarkoittaisi yli 450 vuoden käyttöikää.

Jos tuo pitäisi todellisissa olosuhteissa paikkansa, niin minun tai kenenkään muunkaan sähkömiehen Suomessa ei siis pitäisi vielä koskaan olla vaihtanut yhteenkään asuinrakennukseen kontaktoria, koska sähköistyminen alkoi Suomessa vasta 1800-luvun lopulla. Eli n. 150 vuotta sitten. Silti pelkästään meidän yritykseltämme tilataan sähkömies lähes viikoittain johonkin vikakeikalle vaihtamaan väsynyt kontaktori, yleensä 1970 – 2000 välillä rakennettuihin asuntoihin.

On siis selvää, että kontaktorin kytkentätiheys vaikuttaa sen uusimistarpeeseen rakennuksen eliniän aikana.

Sähköpatterin ja sähköisen lattialämmityksen ohjaus varttisähkön mukaan

Suorasähkölämmitykseen varttisähköohjaus tuo mielestäni uusia, hyvä mahdollisuuksia. Esimerkiksi ulkoisella pudotustoiminnolla varustettujen, öljytäytteisten sähköpatterien kanssa yksi hyvä malli voisi olla leikata aina tunnin kallein vartti pois, kun sähkön hinta on yli jonkin tietyn, kalliina pidetyn tason.

Sähköpattereita tarvitaan eniten silloin, kun ulkona on reilusti pakkasta ja silloin sähkö on usein kalleimmillaan. Monelle tunnin, saati useamman leikkaaminen pois sähköpatterien päälläoloajasta asuinhuoneissa voi tuoda liian epämiellyttävän tunteen. Öljytäytteisen lämmittimen pieneen varaavuuteen yhdistettynä vartin katkoa tuskin juuri edes huomaa. Pudotustoiminnolla ohjataan sähköpatterin elektroniikkaa. Kyse on siis ohjausreleelle käytönnössä kuormattomasta kytkennästä. Sähköpatterin oma termostaatti katkoo muutenkin lämmittimen lämmitysvastusta useita kertoja vuorokaudessa. Tuo kalleimpien varttien leikkaaminen ei siis aiheuta ohjauselektroniikalle merkittävästi enempää kulutusta, kunhan käytössä on pudotustoiminto tai jokin muu älyohjaus. Katkomalla kontaktorilla suoraan sähköpatterien syöttöä tilanne on huonompi

Huom. Jos sinulla on kotona sähköpattereille kotona-pois-kytkin, niin todennäköisesti nykyisissä sähköpattereissasi on jo valmiina ihan fyysisenä, kaapeloituna ohjauksena toteutettu lämmönpudotustoiminto. Eli painat kotona-pois-kytkimen ”poissa”-tilaan, niin sähköpatterien termostaattien asetusarvo putoaa esim. 5 °C verran. Siihen on helppo toteuttaa toimiva varttisähköohjaus esimerkiksi Shellyn releellä.

Sähköisessä lattialämmityksessä saattaa olla myös edellä kuvaamani pudotustoiminto valmiina. Lattialämmityksessä on yleensä enemmän varaavuutta, jolloin varttisähköohjausta voi harjoittaa vapaammin, kun ohjataan lattialämmitystermostaattien lämmönpudotustuloa. Voit esimerkiksi leikata pois vuorokauden 24 kalleinta varttia, jos olisit ennen leikannut pois 6 kalleinta tuntia.

Jos lattialämmityksia katkotaan keskukseen sijoitetuilla kontaktoreilla, niin pitäytyisin silloin tunnin ohjausjaksossa.

spot-hinta.fi sivulta löytyy Shellyn releelle hieno skripti, jossa kytkentätuntien määrä vaihtuu (sääennusteen) ulkolämpötilan mukaan.

Kysy lisää sähkölämmityksen ohjausratkaisuista.

Sähköauton lataus varttisähköllä

Sähköauton lataus varttisähkön kanssa on edellisiä vielä hieman monimutkaisempi aihe, joten laadimme siitä kokonaan oman artikkelinsa evlataa.fi sivustollemme. Varttisähkö ja sähköauton lataus.

Muistilista varttisähköön siirtymisestä

Ennen kuin alat säätää laitteita varttihinnoittelun tahtiin, pysähdy hetkeksi ja käy tämä muistilista läpi:

• Tarkasta koskeeko varttisähkö vielä lainkaan omaa asuntoasi
• Seuraa varttisähkön hinnankehitystä eli varttien hintavaihteluita lyhyellä aikajaksolla, tunnin – parin sisällä
• Mieti sähkökuormiasi: Pitääkö kuorman olla päällä pitkin vuorokautta (esim. sähköpatterit) vai voidaanko kulutus keskittää päivän halvimpaan hetkeen (esim. lämminvesivaraaja)
• Miten tiheä kytkentäväli voisi olla (muutaman vai kymmeniä kertoja päivässä) ja aiheuttaako se haittaa sähkö- tai ohjauslaitteelle?
• Älä muuta ohjauksia tai osta ohjauslaitteita vain siksi, että varttisähkö tuli nyt käyttöön. Seuraa sitä ensin hetki ja mieti sen vaikutuksia omaan talouteesi.