Sähkökeskuksen uusiminen – Höynäytystä vai hyötyä?
”Ai ai ai täällähän on vielä nämä vaaralliset tulppasulakkeet! Teidän pitää ostaa välittömästi uusi sähkötaulu! Minulta! Maksaa normaalisti 8000 €, mutta onneksenne olemme tulossa vaihtamaan naapurinne vanhan sähkökeskuksen uuteen jo ensi viikolla. – Jos tilaatte heti, niin saatte uuden sähkökeskuksen vain 6000 €”
Nämä ovat ikävän yleisiä tarinoita, jotka sattuvat syvälle sähkömiehen sydämeen. Toisilta huijataan rahat ja mekin saamme pelätä huijarin leimaa jo siitä, että edes laitamme verkkosivuillemme palveluksi sähkökeskuksen vaihdon.
Siksi kirjoitin tämän artikkelin, jossa kerron milloin vanhan sähkökeskuksen uusiminen on todella tarpeellista ja milloin se on turhaa sekä kaiken siltä väliltä. Sitten voit itse päättää hankitko vanhan sähkökeskuksesi tilalle uuden vai pysyykö nykyinen sähkökeskuksesi vielä seinälläsi.
Vaatiko laki vaihtamaan vanhan sähkökeskuksen uuteen?
Ei vaadi. Tämä väite on yksi ovelta-ovelle-kauppiaiden käyttämä koukku. Sähköturvallisuuteen ja sähköasennuksiin liittyvät säädökset päivittyvät ajan saatossa, mutta vain pieni osa vaatimuksista on millään tavalla taannehtivia. Yksi esimerkki sellaisesta on ulkopistorasian tai pesuhuoneen pistorasian varustaminen vikavirtasuojalla aina, jos vanha pistorasia edes irroitetaan ja oltaisiin laittamassa takaisin.
Ainut tilanne, jossa ”laki velvoittaisi” vanhan sähkökeskuksen vaihtoa uuteen liittyy sähkökeskuksen palveleman tilan rakennusluvan alaiseen käyttötarkoituksen muutokseen. Jos esimerkiksi hankit liiketilan ja muutat sen asunnoksi, niin sähköt tulee uusia vastaamaan tämän päivän määräyksiä. Se ei todennäköisesti onnistuisi vanhalla sähkökeskuksella.
Moni kysyy meiltä, onko sähkökeskuksen uusiminen pakollista tai lakisääteinen velvollisuus – vastaus on lähes aina ei.
Turvallisuuserot – Uusi sähkökeskus vs. vanha sähkötaulu
On aivan selvää, että uusi sähkökeskus on turvallisempi kuin vanha. Se ei kuitenkaan tarkoita, että vanha sähkökeskus olisi automaattisesti vaarallinen. Kaiken lisäksi pelkkä uusi sähkökeskus ei välttämättä muuta koko talon sähköistystä yhtään alkuperäistä turvallisemmaksi, vaan siihen vaadittaisiin laajempi sähkösaneeraus. Käymme nyt keskeiset erot läpi ja pohdimme niiden vaikutuksia vain sähkökeskuksen vaihtoon liittyen.
Löystyneet liitokset ja vanhat kojeet voivat aiheuttaa riskejä
Yksi vanhan keskuksen riskeistä liittyy ajan saatossa löystyviin liitoksiin. Vaihteleva kuormitus sekä mahdollinen tärinä ympäristössä löystyttävät ajan saatossa liitoksia, jolloin niihin syntyy liitosresistanssia, joka alkaa lämmittämään niitä.
Löystyneisiin liitoksiin ei kuitenkaan tarvita lääkkeeksi uutta sähkökeskusta. Vanha keskus voidaan sen sijaan huoltaa. Taloyhtiöissä sähkökeskusten huoltoja tehdään usein, omakotitaloissa ehkä harvemmin, vaikka se ei olisi sähköasentajalta kummoinenkaan homma. Myös vanhat kojeet, kuten särisevät kontaktorit ovat usein helposti vaihdettavissa. Näytän tässä välissä, miten vanhan keskuksen huolto menee:
Omakotitalon sähkökeskuksen huolto
Matkoineen kaikkineen tämä ottaa työaikaa yleensä pahimmillaankin vain puoli työpäivää ja osiin menee enintään muutama kymppi. Lähetä meille kuva keskuksestasi – työnjohtomme vahvistaa sinulle huollon hinnan etukäteen.
Johdonsuoja-automaatit vs. tulppasulakkeet
Johdonsuoja-automaatit eli kansan kielellä ”automaattisulakkeet” ja perinteiset tulppasulakkeet toteuttavat molemmat samaa tehtävää. Ne toimivat oikosulkusuojana sekä ylikuormitussuojana.
Oikosulkusuojaus eli syötön automaattinen poiskytkentä
Oikosulkusuojaus tarkoittaa sitä, että vaiheen, eli vaarallisen johtimen osuessa laitteen runkoon virta nousee kohti ääretöntä (oikosulku), mikä aiheuttaa sulakkeen laukeamisen. Sähkölaitteisto suunnitellaan siten, että oikosulkutilanteessa saavutetaan riittävän suuri oikosulkuvirta tietyn varokkeen laukaisemiseksi riittävän nopeasti. Ryhmätasolla sulakkeen pitää laueta oikosulkutilanteessa 0,4 sekunnissa.
Erityisesti maaseudulla, pitkissä muuntopiireissä oikosulkuvirrat eivät nouse kovin ylös. Tällöin voidaan valita herkemmät johdonsuoja-automaatit eli B-käyräiset johdonsuoja-automaatit.
Huomionarvoista on SFS-6000 pienjänniteasennusstandardin antamat arvot vaaditulle oikosulkuvirralle varoketyypeittäin. 16 ampeerin tulppasulake (gG) toteuttaa syötön automaattisen poiskytkennään 0,4 sekunnin kytkentäajalla, jos oikosulkuvirta saavuttaa 110 ampeeria. B-käyrän johdonsuoja-automaatti (16 ampeerinen) toteuttaa saman vaikka oikosulkuvirta saavuttaisi vain 80 ampeeria. Sen sijaan yleisesti käytetty C-laukaisukäyrän 16 ampeerin johdonsuoja-automaatti tarvitsee 160 ampeerin oikosulkuvirran toteuttaakseen poiskytkennän vaaditussa 0,4 sekunnin aikamääreessä.
Oikosulkusuojauksen suhteen tulppasulakkeessa ei ole mitään huonoa verrattuna johdonsuoja-automaatteihin. Sähkökeskuksen uusimisella saatetaan päin vastoin heikentää tilannetta, jos oikosulkuvirrat ovat rajoilla ja valitaan C-käyräiset johdonsuoja-automaatit. Sen sijaan B-laukaisukäyrän johdonsuoja-automaateilla voidaan päästä parempaan turvallisuustasoon.
Huomautan, että nämä mainitut tasot eivät ole mikään varsinainen ”kilpailu”, jossa toinen olisi toistaan parempi. Se riittää, että vaaditut arvot saavuetaan.
Ylikuormitussuoja – merkittävämpi ero etenkin vanhassa talossa
Varokkeen toinen tärkeä tehtävä on huolehtia siitä, että sen perässä olevien kaapeleiden kuormitus ei missään tilanteessa nouse tasolle, joka voisi aiheuttaa esimerkiksi palovaaraa ympäröiville rakenteille. Raja-arvot nähdään taulukoista. Yksinkertaistetut kuormitettavuustaulukot 3-vaiheisille piireille PVC-vaippaisessa (kuten perinteinen MMJ) kaapelissa antavat hyvän vertailupohjan.
1,5 mm2 johdinpoikkipinta-alan kuparijohtimilla varustettu kaapeli kestää kuormitettavuutta 14 ampeeria, kun kaapelointi on toteutettu uppoasennuksena, kuten suurin osa asuinrakennusten kaapeloinneista on.
”Nyrkkisääntönä” 1,5 mm2 -kaapelit on suojattu aina 10 ampeerin varokkeilla. Se johtuu siitä, että käytettäessä 10 ampeerin tulppasulaketta, tulee kaapelin kuormitettavuuden olla vähintään 13,5 ampeeria.
Tulppasulake kestää pientä ylikuormaa jopa tunteja. 50 % ylitystäkin se saattaa kestää kymmeniä minuutteja.
Johdonsuoja-automaatti sen sijaan laukeaa likimain heti, kun sen nimellisarvon (esim 10 ampeerin johdonsuoja-automaatilla 10 ampeeria) mukainen kuormitus ylitetään. Eli siinä missä esimerkkinä käsitelty kaapeli suojataan 10 ampeerin tulppasulakkeella, voisi sen suojata 13 ampeerin johdonsuoja-automaatilla.
Tämä on merkittävä ero johdonsuoja-automaattien eduksi etenkin vanhoissa taloissa, joissa rakennusajan jälkeen on lisätty kulutuslaitteita vanhoihin ryhmiin ja kaapelit saattavat lisäksi kulkea kyseenalaisesti vaikkapa rakennuksen eristeiden sisällä.
Uuden sähkökeskuksen hankinnan jälkeen moni kokeekin ”ikävän” yllätyksen. Vanhaan pistorasiaryhmään asennettu ilmalämpöpumppu ei ole aiemmin ”aiheuttanut ongelmia”. Sähköeskuksen vaihdon jälkeen johdonsuoja-automaatti voikin laueta kahvin tipahdellessa keittimessä kylmänä pakkasaamuna. Oikeasti se on positiivinen asia. Se on merkki siitä, että nyt ylikuormitussuojaus toimii kunnolla.
Vikavirtasuojat osana parempaa sähköturvallisuutta
Kerroin yllä oikosulkusuojauksesta. Se perustuu siihen, että sulake laukeaa virran noustessa suureksi. Ihmisillä on usein sellainen väärä käsitys, että sulake suojaisi ihmistä joutumasta osaksi virtapiiriä. Se käsitys on kuitenkin täysin väärä.
Jos vaarallinen vaihejohdin pääsisi tavalla tai toisella maadoittumaan ihmisen kautta, joutuu ihminen osaksi virtapiiriä. Ihmisen sisäinen vastus estää virtaa nousemasta riittävän suureksi sille, että varoke (tulppasulake tai johdonsuoja-automaatti) voisi laueta ja katkaista virtapiirin.
Tätä varten on kehitetty vikavirtasuojakytkin. Se mittaa itsensä läpi menevän ja tulevan virran eroa. Mikäli ne eivät täsmää, niin vikavirta katkaisee piirin nopeasti jo alle 30 milliampeerin (ampeerin tuhannesosa) vikavirralla. Vikavirta on siis sellaista virtaa, joka ei palaa oikeaa reittiä, vaan esimerkiksi kulkee ihmisen läpi maahan.
Lue tämä, jos haluat perehtyä tarkemmin vikavirtasuojaukseen.
Uudessa sähkökeskuksessa kaikki tarpeelliset ryhmät on suojattu myös vikavirtasuojalla. Se on merkittävästi sähköturvallisuutta parantava seikka. Pitää kuitenkin huomioida, että pelkällä vikavirtasuojatulla keskuksella ei saavuteta täyttä nykyajan sähköturvallisuuden tasoa. Vanhoissa sähköjohdoissa ei useimmiten ole erillistä suojamaadoitusjohdinta, vaan laitteiden metallirungot ja pistorasioiden suojakoskettimet on yhdistetty nollajohtimeen. Vikavirtasuoja ei siis tue syötön automaattista poiskytkentää laitteen kuoren ajautuessa jännitteiseksi (koska oikosulku palautuu nollajohdinta pitkin vikavirtasuojan läpi), mutta henkilösuojausta se lisää vanhoissakin asennuksissa.
Milloin vanhan sähkötaulun vaihto on melko turhaa?
Sähkökeskus on keskipiste, joka jakaa sähköä esimerkiksi koko omakotitalon sähköjärjestelmään. Jos sähköjärjestelmässä mikään ei ole muuttunut sen rakentamisen jälkeen, niin sähkökeskuksen uusiminen on useimmiten aivan turhaa. Vanha keskus on suunniteltu palvelemaan samaan aikaan rakennettua kokonaisuutta ja toteuttaa sen aikaisen turvallisuustason. Ei vanhaa sähkötaulua siis voi suoraan vaaralliseksi tuomita.
Jos asuntosi sähköihin ei ole tehty mitään merkittäviä muutoksia etkä ole aikeissa sellaisia vähään aikaan tehdä, niin sähkökeskusta ei yleensä kannata vaihtaa vain vaihtamisen ilosta. Saati sen vuoksi, että joku pelottelisi sen olevan vaarallinen vain siksi, että se on vanha.
Mikäli vanhan keskuksen kunto tai turvallisuus kuitenkin huolettaa, niin keskuksen huoltaminen, kuten liitosten kireyden tarkistus, pölyjen poisto sekä pienten puutteiden korjaaminen on varmasti paikallaan.
Milloin sähkökeskuksen uusiminen on järkevää?
Sähkökeskuksen vaihdolle hyviä syitä ovat yleensä turvallisuustason parantaminen, mutta ennen kaikkea toiminnallisuus. Jos sähköryhmiä on tarve lisätä tai olet muuten tekemässä remonttia, niin sähkötaulun vaihto on usein jopa rahallisesti kannattavaa.
Usein sähkökeskus olisi pitänyt uusia jo aiemmin
”Pirun n*ssima harakanpesä”… Anteeksi karkea kielenkäyttöni, mutta näin minulle on ihan koulussa opetettu. Muistan kuinka ammattikouluopettajani luonnehti tuolla termillä useammankin oppilaan sähkökeskuksen kytkentää.
Tuo kuvaava ilmaisu on kaikkien vierineiden vuosienkin jälkeen palannut mieleeni monta kertaa avatessani vanhojen sähkötaulujen kansia. Moneen vanhempaan taloon on vuosien varrella tehty lisäyksiä enemmän kuin sähkökeskukseen olisi järkevästi ollut mahdollista.
Yllä oleva kuva ei ole edes pahimmasta päästä, mutta siitäkin näkee jo selvästi ongelman. Asuntoon on tehty useita sähköjen lisäyksiä. Keskus on aikakaudelta, jolloin erillisiä suojamaadoitusjohtimia ei juurikaan käytetty. Myöhemmin asennettujen kaapelien nolla- ja suojamaadoitusjohtimet on jouduttu kytkemään nollarimaan, joka on mitoitettu vain nollajohdoille. Oikeasta yläkulmasta näkee, että liitinrimaa on jatkettu irtoliittimellä. Irralliset liittimet sähkökeskuksen sisällä eivät ole sallittuja.
Kuvassa esitetty sähkökeskus saattaa vielä toimia siinä jamassa kuin se nyt on, mutta riskit ovat kyllä jo kasvaneet. Ehkä luvassa ei ole mitään palokuntaa tai ambulanssia vaativaa, mutta joku päivä asukas saattaa havahtua siihen, että olohuoneen pistorasioihin ei tule virtaa tai valot eivät pala. Jokainen lisäys tähän keskukseen heikentää kuitenkin sähköturvallisuutta ja keskuksen toimintavarmuutta merkittävästi.
Tämä on sellainen keskus, että sähköasentaja huokaisee syvään, jos kaikki sähköt ovat edelleen toiminnassa, kun kansi on saatu takaisin paikalleen vikakeikan jälkeen.
Uusi sähkökeskus tukee uutta tekniikkaa ja laajennuksia
Edellä mainitun kuvan kaltaiseksi tilannetta ei kannata päästää. Jos suunnittelet esimerkiksi keittiö- tai kylpyhuoneremonttia, niin se on juuri oikea hetki vähintään selvittää, miten vanhan sähkötaulun vaihto uuteen tukisi niitä.
Usein uuden sähkökeskuksen hankkiminen nähdään pelkkänä kuluna. Kuitenkin esimerkiksi kylpyhuoneen pistorasioille on pakko laittaa vikavirtasuojaus kylpyhuoneremontin yhteydessä. Parin-kolmen vikavirtasuojatun pistorasian hinta kattaa jo helposti viidesosan uuden sähkökeskuksen hinnasta. Keskuksesta riippuen jopa enemmän. Ja jos vanhan sähkötaulusi sulakkeet ovat jo täynnä, niin remontin yhteydessä vanhan sähkötaulun viereen pitäisi joka tapauksessa asentaa jonkinlainen laajennuskotelo. Lopputulos voi olla teknisesti kehno ja ainakin ulkonäöltään ruma.
Ota sähkökeskus huomioon kun suunnittelet tekniikan päivittämistä
Jos suunnitelmissasi on joitain näistä tälle aikakaudelle tyypillisistä hankinnoista, niin pidä huoli, että et anna tehdä vanhasta sähkökeskuksestasi aiemmin kuvailemaani ”pirun n*ssimaa harakanpesää”.
Hanki uusi sähkökeskus ennen kuin useampi eri toimija on käynyt lisäilemässä jotain vanhaan sähkökeskukseesi. Jokainen keskuksen kannen sulkemisen jälkeen asentajalta päässyt huokaisu on tietänyt sinulle turhaa rahanmenoa ja heikentää sähkökeskuksesi turvallisuuden tasoa.
Siirry nyt palvelusivullemme. Näet sieltä esimerkkihintoja ja miten sähkökeskuksen vaihto etenee. Ammattilaisemme auttavat sinua varmistamaan, että uusi sähkökeskus vastaa myös tuleviin tarpeisiisi.
