Pitääkö huippuimurin olla aina päällä? Ja muut koneellisen poistoilmanvaihdon perusteet

Huippuimureihin ja ilmanvaihtoon liittyvät vikakeikat herättävät usein vilkkaampaa keskustelua asukkaiden kanssa, kuin muut sähkökeikat. Olen itse opiskellut sitä osana rakennusautomaatiota. Annahan kun kerron alkuun tarinan lähes 10 vuoden takaa.

Sain isännöitsijältä toimeksiannon mennä tarkastamaan erään rivitaloasunnon huippuimuri, koska asunnossa haisi asukkaan mukaan vahvasti viemärille. Tuoksu olikin sen verran väkevä, että silmiä kirveli vielä pitkään asunnosta poistumisen jälkeen. Arvasin jo tilauksesta, että huippuimurin korjauspuuhiin tuskin tällä kertää pääsee. Mistä sitten oli kyse?

Asukas oli muuttanut rivitaloasuntoon vanhasta omakotitalosta, jossa oli painovoimainen ilmanvaihto. Hän oli tottunut tilkitsemään talveksi vetoisia rakoja. Korvausilmaventtiilit oli kierretty kauttaaltaan kiinni. Jopa takapihan oven kynnyksen edessä oli mytättynä pyyhe. Huippuimuria ohjaavasta liesikuvusta ei kuitenkaan saanut sammutettua kokonaan ilmanvaihtoa, joten asuntoon muodostui niin kova alipaine, että korvausilma otettiin viemäristä. Tuo ongelma, monen muun vikakeikan tavoin ratkesi siis vain selittämällä kansantajuisesti, miten koneellinen poistoilmanvaihto toimii ja mikä on huippuimurin tehtävä. Siihen ei pelkän kirjoituspöydän takaa tuleva ihminen koskaan pysty, olkoon sitten muuten kuinka viisas tahansa.

Kun huippuimuri ei ole syypää

Jos ilmanvaihto ei toimi, ongelma ei aina ole laitteessa. Usein kyse on väärinymmärryksestä – siitä, mitä huippuimuri oikeastaan tekee ja miten koneellinen poistoilmanvaihto toimii. Tämän artikkelin tarkoitus on vastata juuri niihin kysymyksiin, joita ihmiset meiltä eniten kysyvät: pitääkö huippuimurin olla aina päällä, mistä korvausilma tulee ja miten liesikupu liittyy kaikkeen. Mennään asiaan.

Mitä huippuimuri tekee?

Huippuimurin tehtävä on varmistaa, että asunnossa on riittävä ilmanvaihto. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ihmisestä peräisin oleva kosteus – kuten suihkun, ruuanlaiton ja hengityksen tuottama vesihöyry – saadaan poistettua ennen kuin se pääsee rakenteisiin. Toinen tehtävä on varmistaa, että huoneilmaan tulee riittävästi raikasta, hapekasta ilmaa, koska hengittäessämme tuotamme hiilidioksidia, joka muuten alkaa kertyä sisäilmaan.

Miksi koneellista ilmanvaihtoa tarvitaan?

Huippuimuri on osa koneellista ilmanvaihtoa. Silloin kun ilmaa vain imetään koneellisesti pois rakennuksesta, puhutaan koneellisesta poistoilmanvaihdosta. Uudemmissa rakennuksissa puhaltimet ovat yleensä sekä tulo- että poistoilman puolella ja välissä on vielä lämmön talteenotto. Tässä artikkelissa keskitymme koneelliseen poistoilmanvaihtoon ja erityisesti huippuimureihin, koska ne ovat edelleen yleisiä erityisesti 1970–2000-lukujen rakennuksissa – ja juuri niissä, joissa vikakeikkoja edelleen useimmin ilmenee.

Koneellinen poistoilmanvaihto alkoi yleistyä 1970-luvulla. Eli samaan aikaan, kuin rakennuksista alettiin tehdä tiiviimpiä ja monia uusia rakennusmateriaaleja otettiin laajalti käyttöön. Kosteuden tiivistyminen rakenteisiin piti estää, mihin pelkkä painovoimainen ilmanvaihto ei olisi enää riittänyt.

Painovoimainen ilmanvaihto lyhyesti

Moni vannoo edelleen painovoimaisen ilmanvaihdon nimeen. Se on keskustelu erikseen, mutta fakta on se, että jos rakennuksen seinissä, sisäverhouslevyjen alla on muovit, ei ilmanvaihtoa voi niin vain muuttaa painovoimaiseksi. Painovoimainen ilmanvaihto on toimiva silloin, kun kosteuden siirtyminen rakenteisiin ei tuota heti vahinkoa. Puhutaan siis hengittävästä rakenteesta. Esimerkiksi rintamamiestalon lauta-puru-lauta-seinä on hengittävä rakenne. 1980-luvun kipsilevy-höyrynsulkumuovi-mineraalivilla-tuulensuojalevy-seinä ei ole hengittävä rakenne. Siinä sisäilman liiallinen kosteus tiivistyisi kondenssivetenä rakenteeseen.
Lisäksi tulee muistaa, että ennen vanhaankin painovoimaista ilmanvaihtoa on tehostettu. Kesälläkin puuhellaa on käytetty päivittäin, joka on tehostanut ilmanvaihtoa palotapahtuman luoman alipaineen avulla.

Pitääkö huippuimurin olla aina päällä?

Koneellisen poistoilmanvaihdon huippuimuri tulee olla päällä lähes aina. Rakenteet ja ilmanvaihto on suunniteltu – tai ainakin ne on yritetty suunnitella toimimaan yhteen. Useimiten koneellista poistoilmanvaihtoa vaativa rakenne vaatii sitä, että huippuimuri on jatkuvasti päällä vähintään pienimmällä nopeudella. On joitain poikkeuksia, jotka käymme kohta erikseen läpi.

Mistä tunnistat palveleeko huippuimuri koneellista poistoilmanvaihtoa?

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa huippuimuri imee ilmaa pois useista eri tiloista, kuten vessasta, kylpyhuoneesta, vaatehuoneesta ja keittiöstä. Voit kokeilla esimerkiksi tavallisella kirjoitus- tai talouspaperilla imeytyykö se alipaineesta näiden tilojen poistoilmaventtiiliin kiinni ja testata muuttuuko alipaineen voimakkuus, kun säädät ilmanvaihdon voimakkuutta. Säätö tehdään usein liesikuvun neliportaisesta säätimestä. Jos liedelle on erillinen kohdepoisto, niin huippuimurille on jossain erillinen säädin. Usein saat tämän tiedon taloyhtiössä kysymällä isännöitsijältä tai omakotitalossa ostamasi talon entiseltä omistajalta.

Jos epäilet, että ilmanvaihdon toiminnassa olisi testin perusteella vikaa, niin tutustu viiteen selvään merkkiin, jotka kertovat huippuimurin viasta.

Huom! Kerrostaloasunnoissa tuota mainittua säätömahdollisuutta ei yleensä ole, koska siellä yksi iso huippuimuri, yhteiskanavapoistokone imee ilmaa samaan aikaan monesta asunnosta.

Milloin huippuimurin ei tarvitse olla jatkuvasti päällä

• Jos huippuimuri on vain liesikuvun kohdepoistoa varten, ei sen tarvitse olla jatkuvasti päällä. Varmista kuitenkin, että kyse on nimenomaan lieden kohdepoistosta eikä liesikuvusta, jonka säätö ohjaa samalla koko asunnon ilmanvaihtoa.
• Jos huippuimurille on riittävän älykäs ohjaus. Joskus huippuimurille on voitu asentaa esimerkiksi kosteuden ja hiilidioksiditason mittaukseen perustuva säätö, joka saattaa sammuttaa huippuimurin hetkeksi kokonaan. Nämä ovat kuitenkin etenkin taloyhtiöissä erittäin harvinaisia.

Mistä korvausilma tulee – ja mitä tapahtuu jos sitä ei ole?

Kun imemme koneellisesti ilmaa pois rakennuksesta, on sitä tultava jostain tilalle. Ja käytännössä sitä tulee aina jostain tilalle. Se onko tuloilman reitti sopiva vai ei onkin sitten eri juttu. Muistanet vielä kertomukseni viemärin hajusta.

Useimmiten huippuimurin ”kaverina” asunnosta löytyy tuloilmaventtiilejä eli ns. korvausilmaventtiilejä, jotka sijaitsevat:

• Seinällä. Erillinen lautasventtiili ulkoseinällä. Usein makuuhuoneissa ja olohuoneessa
• Ikkunan pokassa. Usein ikkunoiden yläpokissa on korvausilmaventtiilit
• Tuuletusluukuissa. Joskus korvausilmaventtiilit on voitu asentaa ikkunoiden tuuletusluukkuihin

Tuloilma pyritään johtamaan asuntoon ulkoa, jotta sisäilma pysyy puhtaana ja raikkaana. Mikäli tuloilmalle ei ole riittävästi tarkoituksen mukaisia reittejä, alkaa tuloilmaa virtaamaan asuntoon pahimmillaan jopa viemärin putkesta. Usein riittämättömät tuloilmaventtiilit aiheuttavat myös sen, että tuloilmaa tulee rakenteiden läpi erinäisistä raoista, joissa rakenne ei ole täysin tiivis. Se voi johtaa esimerkiksi villojen (rakenteen eriste) pölyn kulkeutumisen hengitysilmaan.

Lopuksi

Ilmanvaihto ei ole vain laitteita, putkia tai painikkeita. Se on osa koko rakennuksen toimintaa ja asukkaiden hyvinvointia. Huippuimuri on usein huomaamaton, mutta sen merkitys kasvaa heti, kun ilma ei enää vaihdu, peilit eivät kuivu tai rakenteet alkavat haista.

Kun ymmärtää, miten huippuimuri toimii, miksi se on päällä – ja mistä korvausilma tulee – pystyy myös tunnistamaan ongelmat ajoissa. Ja joskus ongelma ei ole huippuimurissa, vaan siinä, mitä odotamme sen tekevän. Toivottavasti pystyt tämän artikkelin avulla ymmärtämään asuntosi ilmanvaihtoa. Alla vielä lista usein vastaan tulevista kysymyksistä tueksesi. Ja jos epäilet vikaa laitteissa, niin ammattilaisemme ovat tukenasi.

---

Myös näihin kysymyksiin olen törmännyt usein

1. Mikä ero on huippuimurilla ja liesituulettimella?

Huippuimurissa ilmaa liikuttava voima syntyy katolle asennetusta tuulettimesta, huippuimurista. Huippuimuria ohjataan usein säädinkuvusta, joka näyttää liesituulettimelta. Se saattaa ohjata vain keittiön kohdepoistoa tai koko asunnon ilmanvaihtoa. Liesituulettimessa puhallin ja moottori ovat laitteen sisällä, eli heti siinä hellan päällä. Liesituuletin on aina vain kohdepoisto ruuanlaitolle.

2. Mitä tarkoittaa koneellinen poistoilmanvaihto?

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa ilmaa imetään pois asunnosta koneellisesti. Yleensä tehtävästä vastaa huippuimuri. Toteutus on yleinen 1970-2000 rakennetuissa asuinrakennuksissa. Uudemmissa on yleensä koneellinen tulo-ja poistoilmanvaihto sekä lämmön talteenotto eli LTO-kone. Vanhemmissa taas ilmanvaihto on useimmiten painovoimainen.

3. Mikä on huippari?

Huippari on ”lempinimi” huippuimurille eli poistoilmanvaihtokoneelle.

4. Mikä on AC-huippuimuri?

AC-huippuimuri tarkoittaa vaihtosähkömoottorilla varustettua puhallinta. Se on yleisin käytössä oleva moottorityyppi. Nykyaikaiset puhallinmoottorit ovat usein EC-moottoreita eli hiiliharjattomia tasasähkömoottoreita, jotka ovat energiatehokkaampia ja niitä on helppo säätää portaattomasti

5. Voiko ilmanvaihtoa pienentää talvella?

Talvella paine-ero ulkoilman ja sisäilman välillä on suurempi, koska lämpötilaerokin on suurempi. Ilma virtaa silloin nopeammin myös painovoimaisesta. Huippuimuria säädetään usein 4-portaalla liesikuvun säätimestä. Voit pakkasilla käyttää yleensä huoletta 1-tasoa, jos ilmanvaihto pyörii muuten tasolla 2. Tasot 3 ja 4 ovat yleensä tehostustasoja varten, esimerkiksi, jos asunnossa on juhlat tai kokkaat ruokaa hellalla.

6. Miksi ilma ei vaihdu vaikka huippuimuri on päällä?

Ilma vaihtuu aina kun huippuimuri on päällä. Jos ilmanvaihto tuntuu heikolta, tarkasta että korvausilmareitit ovat kunnossa eli korvausilmaventtiilit löytyvät eivätkä ne ole suljettuina. Jos ilma ei senkään jälkeen tunnu vaihtuvan, niin huippuimuri ei välttämättä ole kuitenkaan päällä tai siinä on vikaa.

Jos huippuimurin moottorin vaihto tuntuu ajankohtaiselta, niin tutustu palvelumme täältä.