Tehokas ilmalämpöpumppu asennettuna sähkölämmitteiseen taloon tuo säästöä
|

Paljonko ilmalämpöpumppu voi säästää suorassa sähkölämmityksessä?

Nykyaikaisen ilmalämpöpumpun laskennallinen säästöpotentiaali sähkölämmitteisessä omakotitalossa voi parhaissa olosuhteissa olla jopa noin 8 000 kWh vuodessa. Tyypillisesti yhden ilmalämpöpumpun tuoma säästö on kuitenkin n. 3 000–5 000 kWh vuodessa.

Mikäli sähkön kokonaishinta (energia, siirto ja verot) on 18 snt/kWh, voitaisiin ilmalämpöpumpulla optimitilanteessa saavuttaa jopa lähes 1500 € rahallinen vuosisäästö kohtuullisen toteutuman liikkuessa kuitenkin 500 – 900 € välillä.

Silti internetin keskustelupalstat ja sosiaalinen media ovat pullollaan kokemuksia, joissa ilmalämpöpumpulle luvatut säästöt ovat tuottaneet pettymyksen.

Saavutettaviin säästöihin vaikuttaa kolme asiakokonaisuutta, jotka käymme läpi tässä artikkelissa:

Mistä ilmalämpöpumpun tuoma säästö syntyy?

Suorasähkölämmitys, kuten sähköpatteri tai lattialämmityskaapeli antaa yhden kilowattitunnin lämpöenergiaa vastineeksi yhdestä kilowattitunnista sähköenergiaa. Hyötysuhde on siis tasan 1. Ilmalämpöpumppu sen sijaan tekee lämpöä paremmalla hyötysuhteella (COP), joka vaihtelee ilmalämpöpumpun mallin, kunnon sekä ulkolämpötilan mukaan.

Esimerkiksi hyötysuhteen (COP) ollessa 3, ilmalämpöpumppu tekee yhdellä kilowattitunnilla sähköenergiaa kolme kilowattituntia lämpöenergiaa. Hetkittäisen hyötysuhteen sijaan asiaa tulee kuitenkin tarkastella kausihyötysuhteella (SCOP). Jos ilmalämpöpumpun kausihyötysuhde on esimerkiksi 4,23 voi pumppu säästää sähköä seuraavan taulukon mukaisesti:

ILP:n korvaama suora sähkölämmitysSähkön säästö
3 000 kWhnoin 2 300 kWh
4 000 kWhnoin 3 050 kWh
6 000 kWhnoin 4 600 kWh
8 000 kWhnoin 6 100 kWh

Valitun ilmalämpöpumpun ominaisuuksien merkitys säästöön

Markkinointihöpinöissä kaikki ilmalämpöpumput ovat A+++ ja ”markkinoiden energiatehokkain” yms. huttua. Myyjät tukeutuvat energiamerkintöjen Keski-Euroopan lukuihin ja vetoavat taidokkaasti tunteisiin ja mielikuviin. Mutta mistä rationaalinen ostaja voisi saada konkreettista tietoa?

Vastaus löytyy energiamerkinnästä ja nimenomaan sen kylmän ilmaston tiedoista.

Energiamerkinnän mukainen suorituskyky pohjoisissa oloissa

Ilmalämpöpumpun energiamerkinnässä lämmityksen suorituskyky ilmoitetaan kausihyötysuhteena eli SCOP-arvona. Arvot perustuvat EN 14825 -standardin mukaiseen testaukseen ja laskentaan, jossa laitteen toimintaa tarkastellaan koko lämmityskauden eri ulkolämpötiloissa.

Standardissa käytetään kolmea vertailuilmastoa: lämmintä, keskimääräistä ja kylmää. Kylmän ilmaston vertailuolosuhteet perustuvat Helsingin ilmastoon, ja lämmityksen mitoitusulkolämpötila on −22 °C. Suomessa ilmalämpöpumpun lämmityskäyttöä arvioitaessa käytetään siksi kylmän ilmaston tietoja.

Energiamerkinnän kylmän ilmaston sarakkeesta nähdään muun muassa laitteen kausihyötysuhde (SCOP), mitoituslämpöteho (Pdesignh) sekä standardin mukainen laskennallinen vuosikulutus. Seuraavaksi katsotaan, mitä nämä luvut tarkoittavat Daikin Perfera N 30:n kohdalla.

Daikin Perfera N 30 energiamerkintä kertoo kylmän ilmaston energialuokaksi A+ 4,38 kW mitoitusteholla ja 4,23 vuosihyötysuhteella

Daikin Perfera N 30:n energiamerkinnän kylmän ilmaston tiedoissa mitoituslämpöteho on 4,38 kW, SCOP 4,23 ja laskennallinen sähkönkulutus 2 176 kWh vuodessa.

SCOP 4,23 tarkoittaa, että energiamerkinnän standardilaskennassa yhdellä kilowattitunnilla sähköä katetaan lämmityskauden aikana keskimäärin 4,23 kWh:n lämmöntarve.

Energiamerkinnän laskennallisella 2 176 kWh vuosikulutuksella katettava vuotuinen lämmöntarve on siten noin:

2 176 kWh × 4,23 = 9 200 kWh lämpöenergiaa

Jos sama 9 200 kWh lämpöenergiaa tuotettaisiin suoralla sähkölämmityksellä, siihen kuluisi noin 9 200 kWh sähköä. Perfera N 30 käyttäisi saman lämpömäärän tuottamiseen standardin laskennassa noin 2 176 kWh.

Laskennallinen sähkönsäästö olisi siis noin 7 000 kWh vuodessa.

Tämä ei tarkoita, että Perfera N 30 säästäisi jokaisessa talossa 7 000 kWh vuodessa. Energiamerkinnän laskelma perustuu standardoituun kylmän ilmaston lämpökuormaan. Todellisessa rakennuksessa säästön ratkaisee myös se, kuinka suuren osan talon suorasta sähkölämmityksestä ilmalämpöpumppu pystyy käytännössä korvaamaan.

Näin vertailet eri ilmalämpöpumppujen säästöpotentiaalia

Ilmalämpöpumppujen säästöpotentiaalia vertailtaessa SCOP-arvoa ja energiamerkinnän laskennallista vuosikulutusta kannattaa tarkastella yhdessä. SCOP kertoo hyötysuhteen, mutta vuosikulutus kertoo samalla siitä, kuinka suurelle standardin mukaiselle lämmityskuormalle kyseinen suorituskyky on laskettu.

Kun energiamerkinnän laskennallinen vuosikulutus kerrotaan SCOP-arvolla, saadaan standardin mukaisessa laskennassa katettava vuotuinen lämmöntarve:

Laskennallinen vuosikulutus × SCOP = vuotuinen lämmöntarve

Säästöpotentiaali suoraan sähkölämmitykseen verrattuna voidaan puolestaan laskea vähentämällä tästä lämpömäärästä ilmalämpöpumpun tarvitsema sähkö:

Sähkönsäästö = (vuosikulutus × SCOP) − vuosikulutus

Tämän vuoksi kaksi saman SCOP-arvon saanutta ilmalämpöpumppua eivät välttämättä tarjoa yhtä suurta absoluuttista säästöpotentiaalia. Jos toinen laite on energiamerkinnässä mitoitettu suuremmalle lämmityskuormalle, se voi samalla hyötysuhteella korvata laskennallisesti enemmän suoraa sähkölämmitystä.

Mitoituslämpöteho (Pdesignh) auttaa suhteuttamaan laskelmaa laitteen kokoon. Se kertoo, minkä suuruiselle kylmän ilmaston mitoituskuormalle energiamerkinnän lämmityslaskelma on tehty. Suurempi Pdesignh tarkoittaa siis lähtökohtaisesti suurempaa standardoitua lämmityskuormaa – ei huonompaa energiatehokkuutta.

Energiamerkinnän lisäksi lämmityskäyttöön valittavasta pumpusta kannattaa tarkistaa valmistajan ilmoittama lämmitysteho esimerkiksi −15 °C:ssa ja −20 °C:ssa. Se antaa energiamerkintää konkreettisemman kuvan siitä, kuinka suuren osan juuri oikean rakennuksen lämmitystehontarpeesta pumppu pystyy kattamaan pakkasella.

Jos talo tarvitsee esimerkiksi −20 °C:ssa 5 kW lämmitystehoa ja ilmalämpöpumppu pystyy tuottamaan siellä 3,5 kW, jäljelle jäävä noin 1,5 kW on tuotettava muulla lämmityksellä. Suorassa sähkölämmityksessä se tarkoittaa käytännössä sähköpattereita tai lattialämmitystä.

Energiamerkki kertoo siis standardoidun vuosisäästöpotentiaalin, kun taas pakkasteho auttaa arvioimaan, kuinka hyvin tuo potentiaali voidaan hyödyntää juuri kyseisessä rakennuksessa.

Sama SCOP – eri säästöpotentiaali

SCOP kertoo hyötysuhteesta, joten samalla SCOP-arvolla pumput säästävät saman suhteellisen osuuden siitä suorasta sähkölämmityksestä, jonka ne korvaavat. Esimerkiksi SCOP 4,2 tarkoittaa laskennallisesti noin 76 % pienempää sähkönkulutusta saman lämpömäärän tuottamiseen.

Absoluuttinen säästö kilowattitunteina voi silti olla hyvin erilainen. Ratkaisevaa on, kuinka suurelle lämmityskuormalle pumpun energiamerkinnän suorituskyky on laskettu.

Alla olevassa esimerkissä kaikilla kolmella pumpulla on sama kylmän ilmaston SCOP 4,2:

Pumppu APumppu BPumppu C
Kylmän ilmaston SCOP4,24,24,2
Mitoituslämpöteho Pdesignh2,4 kW3,4 kW4,4 kW
Laskennallinen vuosikulutus1 200 kWh1 700 kWh2 200 kWh
Standardin mukainen vuotuinen lämmöntarve5 040 kWh7 140 kWh9 240 kWh
Laskennallinen säästö verrattuna suoraan sähköön3 840 kWh5 440 kWh7 040 kWh

Taulukosta näkyy hyvin, miksi pelkkä SCOP ei kerro pumpun absoluuttista säästöpotentiaalia. Kaikkien kolmen hyötysuhde on sama, mutta suurimmalle lämmityskuormalle mitoitettu pumppu pystyy standardilaskennassa korvaamaan selvästi enemmän suoraa sähkölämmitystä.

Toshiba Arctic White sisäyksikkö asennettuna olohuoneen seinälle. Ikkunasta näkyy Energiavahti Oy:n asentajan auto

Asennuspaikan vaikutus ilmalämpöpumpun säästöön

Hyvänkään ilmalämpöpumpun laskennallinen säästöpotentiaali ei toteudu, jos sen tuottamaa lämpöä ei pystytä hyödyntämään rakennuksessa. Asennuspaikalla tarkoitamme tässä sekä lämmitettävän rakennuksen kokoa ja pohjaratkaisua että sisäyksikön fyysistä sijoitusta suhteessa lämmitettäviin tiloihin.

Käytännössä ratkaiseva kysymys on, kuinka suuren osan rakennuksen suorasta sähkölämmityksestä yksi ilmalämpöpumppu pystyy korvaamaan.

Asiaa on helppo tarkastella siten, että asennamme aiemmin esimerkkinä käytetyn Daikin Perfera N 30 -ilmalämpöpumpun vanhan kartanon suureen juhlasaliin: On melko helppo päätellä, että sen tarjoama vuotuinen säästöpotentiaali saadaan hyödynnetyksi asennusympäristön puolesta täysimääräisesti. Sen sijaan, jos sama pumppu asennetaan omakotitalon tyypilliseen makuuhuoneeseen, jonka ovea pidetään vieläpä visusti kiinni, ei energiamerkinnän osoittamaa säästöpotentiaalia voida tällaisessa asennuspaikassa hyödyntää kuin pieneltä osin.

Sähkön vuosikulutus pohjana ilmalämpöpumpun säästön tarkastelulle

Ensimmäinen lähtötieto on talon vuotuinen sähkönkulutus ennen ilmalämpöpumpun hankintaa. Esimerkiksi suorasähkölämmitteinen omakotitalo voi kuluttaa vuodessa 25 000–30 000 kWh sähköä, mutta koko kulutus ei ole ilmalämpöpumpulla korvattavissa.

Sähköä kuluu myös esimerkiksi käyttöveden lämmitykseen, kodinkoneisiin, valaistukseen ja saunaan. Ilmalämpöpumpulla voidaan säästää vain siitä osuudesta, joka olisi muuten käytetty tilojen lämmittämiseen.

Tilojen lämmityksen osuutta voi arvioida melko yksinkertaisesti oman sähkönkulutuksen perusteella. Tarkastele kesäkuukausia, jolloin rakennusta ei juuri lämmitetä. Kesän keskimääräinen kulutus antaa kohtuullisen arvion talouden muusta sähkönkäytöstä.

Esimerkiksi:

  • koko vuoden sähkönkulutus: 22 000 kWh
  • kesäajan keskimääräinen kulutus: 20 kWh/vrk
  • muu sähkönkulutus vuositasolle muutettuna: noin 7 300 kWh
  • tilojen lämmitykseen jää tällöin arviolta noin 14 700 kWh vuodessa

Laskelma ei ole tarkka, koska esimerkiksi käyttöveden ja muun sähkön kulutus vaihtelee vuoden aikana, mutta se antaa jo huomattavasti paremman lähtökohdan ilmalämpöpumpun säästöpotentiaalin arviointiin kuin koko talon vuosikulutus.

Esimerkkitalossa tilojen lämmitykseen kuluu arviolta noin 14 700 kWh vuodessa. Lämmitysenergian tarvetta on siis runsaasti yhden ilmalämpöpumpun hyödynnettäväksi – ja mahdollisesti myös kahdelle pumpulle, jos rakennuksen pohjaratkaisu ja sijoituspaikat mahdollistavat niiden tuottaman lämmön tehokkaan hyödyntämisen.

Seuraavaksi ratkaisevaa onkin, miten tämä lämmitystarve jakautuu rakennuksessa ja kuinka suuren osan siitä ilmalämpöpumpun tai -pumppujen tuottamalla lämmöllä voidaan käytännössä korvata.

Kuinka suuren osan talon lämmityksestä ilmalämpöpumppu voi käytännössä korvata?

Kun talon tilojen lämmitykseen kuluva sähkömäärä on arvioitu, koko tätä määrää ei vielä voida laskea ilmalämpöpumpun säästöpotentiaaliksi. Seuraavaksi pitää arvioida, kuinka suuri osa lämmitystarpeesta on ilmalämpöpumpulla korvattavissa myös käytännössä.

Ensimmäinen rajoite on rakennuksen pohjaratkaisu. Jos esimerkiksi 220 m²:n talosta 40 m² on erillistä autotallia, olohuoneeseen asennettu ilmalämpöpumppu ei tietenkään lämmitä autotallia. Sama koskee muita rakennuksen osia, joihin pumpun tuottama lämmin ilma ei käytännössä pääse leviämään. Tällaisen alueen sähkölämmitys jää kokonaan kyseisen pumpun säästöpotentiaalin ulkopuolelle.

Kaikkea sähköistä lämmitystä ei myöskään yleensä edes haluta korvata. Esimerkiksi pesuhuoneen lattialämmitystä tarvitaan edelleen, vaikka huonetilan lämpötila pysyisi ilmalämpöpumpulla riittävänä. Lattialämmityksellä voidaan ylläpitää lattian miellyttävää lämpötilaa ja edistää märkätilan kuivumista.

Myös rakennuksen ominaisuudet voivat tehdä paikallisesta lämmityksestä tarpeellista. Jos esimerkiksi vanhat ikkunat falskaavat tai niiden sisäpinnat jäähtyvät voimakkaasti pakkasella, ikkunoiden alle voidaan kaivata sähköpatterien tuottamaa lämpöä vedontunteen ja paikallisen kylmyyden vähentämiseksi. Ilmalämpöpumpun kokonaislämmitysteho voi siis laskennallisesti riittää rakennuksen lämmittämiseen, vaikka kaikkia sähköpattereita ei käytännössä voitaisi sammuttaa.

Vasta tämän jälkeen tullaan sisäyksikön varsinaiseen sijoitukseen. Jäljelle jäävästä, periaatteessa ilmalämpöpumpulla korvattavissa olevasta lämmityksestä mahdollisimman suuri osa pitäisi saada pumpun vaikutusalueelle. Avoimessa pohjaratkaisussa yksi sisäyksikkö voi lämmittää suuren yhtenäisen alueen, kun taas suljetut huoneet, eri kerrokset ja rakennuksen sokkeloinen rakenne voivat jättää huomattavan osan talosta muun lämmityksen varaan. Sama ilmalämpöpumppu voi siten yhdessä talossa hyödyntää suuren osan teknisestä säästöpotentiaalistaan ja toisessa vain osan siitä.

Säästölaskennassa ratkaiseva määrä ei siis ole koko talon lämmitysenergian tarve, vaan se osa lämmityksestä, jonka ilmalämpöpumppu pystyy rakennuksen pohjaratkaisun, käyttötarpeiden ja sijoituspaikan perusteella aidosti korvaamaan.

Sisäyksikön varsinaista sijoittamista, puhallussuuntia ja eri huonetilojen soveltuvuutta käsittelemme tarkemmin erillisessä artikkelissa: Ilmalämpöpumpun sisäyksikön sijoitus.

Tässä vaiheessa on hyvä todeta, että harvoin olen nähnyt omakotitaloa, jossa ainakin yhden ilmalämpöpumpun säästöpotentiaalia ei voitaisi hyödyntää kohtuullisen hyvin. Päinvastoin verrattain usein törmään kohteisiin, joissa yksi pumppu on jo käytössä, mutta toisellekin olisi selvästi säästöpotentiaalia.

Useammin ongelma on se, että olemassa oleva ilmalämpöpumppu ei pääse kunnolla töihin. Syynä on yleensä pumpun omien asetusten ja muun lämmitysjärjestelmän asetusten epäsuhta.

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö on asennettu 135 cm korkeudelle maanpinnasta seinätelineellä. Ilmalämpöpumpun alla on lähes metrin korkuinen jääpatsas

Miksi ilmalämpöpumppu ei säästä sähköä?

Ilmalämpöpumppu säästää vain silloin, kun mahdollisimman suuri osa rakennuksen lämmityskuormasta saadaan sen hoidettavaksi. Tavallisin syy odotettua pienempään säästöön ei olekaan ilmalämpöpumpun huono hyötysuhde, vaan se, että sähköpatterit tai lattialämmitys tekevät edelleen liian suuren osan lämmitystyöstä.

Esimerkiksi sähköpatterin termostaatti mittaa lämpötilaa yleensä aivan eri paikasta kuin seinälle asennettu ilmalämpöpumppu. Siksi yleinen ohje asettaa patterit vain pari astetta ilmalämpöpumppua alemmas ei useinkaan estä pattereita lämmittämästä samaan aikaan pumpun kanssa. Tällöin merkittävä osa lämmöstä tuotetaan edelleen hyötysuhteella 1, vaikka ilmalämpöpumppu pystyisi tuottamaan sen huomattavasti pienemmällä sähkönkulutuksella.

Säästöön vaikuttavat käytännössä erityisesti:

  • muiden lämmityslaitteiden asetukset – sähköpattereiden ja lattialämmityksen pitäisi täydentää ilmalämpöpumppua, ei kilpailla sen kanssa.
  • ilmalämpöpumpun lämpötila-asetus ja puhallusnopeus – pumpulle pitää antaa mahdollisuus siirtää riittävästi lämpöä myös kauemmas sisäyksiköstä.
  • ulkolämpötila – pakkasen kiristyessä muun lämmityksen apua tarvitaan enemmän, mutta lauhtuessa suoran sähkölämmityksen asetuksia pitää vastaavasti pienentää.
  • paikalliset kylmät kohdat – yksittäisen makuuhuoneen, ikkunan tai muun kylmän alueen tarvitsema sähköpatteri ei tarkoita, että koko talon patterilämmitys pitäisi ottaa yhtä voimakkaasti käyttöön.

Tavoitteena ei siis ole sammuttaa kaikkea muuta lämmitystä hinnalla millä hyvänsä, vaan ohjata mahdollisimman suuri osa lämmityksestä ilmalämpöpumpulle ja käyttää suoraa sähköä vain siellä ja silloin, kun sitä todella tarvitaan.

Tutustu kattavaan ohjeeseemme, miten ilmalämpöpumppu viritetään osaksi sähkölämmitystä.

Yhteenveto – paljonko ilmalämpöpumppu säästää?

Ilmalämpöpumpun säästöpotentiaali muodostuu lopulta kolmesta asiasta:

  • Ilmalämpöpumpun ominaisuudet määräävät, kuinka tehokkaasti ja kuinka suuren määrän lämpöä pumppu pystyy tuottamaan. Tätä voidaan arvioida erityisesti energiamerkinnän kylmän ilmaston tietojen avulla.
  • Rakennus ja asennuspaikka ratkaisevat, kuinka suuri osa talon suorasta sähkölämmityksestä on ilmalämpöpumpulla käytännössä korvattavissa.
  • Ilmalämpöpumpun ja muun lämmityksen asetukset ratkaisevat lopulta sen, pääseekö pumppu todella tekemään mahdollisimman suuren osan lämmitystyöstä sähköpatterien ja lattialämmityksen sijasta.

Yhden ilmalämpöpumpun tuoma säästö voi tämän vuoksi vaihdella huomattavasti talosta toiseen. Muutaman tuhannen kilowattitunnin vuosisäästö on hyvin realistinen, ja hyvissä olosuhteissa säästö voi nousta selvästi yli 5 000 kWh:n vuodessa. Energiamerkinnän perusteella tehokkaiden lämmitysmallien tekninen säästöpotentiaali on vielä tätäkin suurempi.

Paljonko ilmalämpöpumpun säästö on euroissa?

Kilowattitunteina laskettu säästö voidaan muuttaa euroiksi kertomalla se säästetyn sähkön muuttuvalla kokonaishinnalla. Siihen kuuluvat sähköenergian lisäksi kulutuksen mukaan määräytyvät sähkönsiirron kustannukset ja verot.

Sähkön säästö vuodessa15 snt/kWh18 snt/kWh25 snt/kWh
2 000 kWh300 €360 €500 €
3 000 kWh450 €540 €750 €
5 000 kWh750 €900 €1 250 €
7 000 kWh1 050 €1 260 €1 750 €
8 000 kWh1 200 €1 440 €2 000 €

Esimerkiksi 5 000 kWh:n vuotuinen sähkönsäästö tarkoittaa 18 snt/kWh kokonaishinnalla noin 900 euron säästöä vuodessa.

Millaisissa kohteissa eri suuruiset säästöt voivat toteutua?

Seuraavat esimerkit ovat suuntaa-antavia. Todellinen säästö riippuu aina pumpun suorituskyvystä, rakennuksen lämmitysenergian tarpeesta, pohjaratkaisusta, sijoituspaikasta ja muun lämmityksen käytöstä.

Noin 2 000 kWh vuodessa
Esimerkiksi rintamamiestalon yhteen kamariin asennettu ilmalämpöpumppu. Talon lämmitysenergian tarve voi olla suuri, mutta pumpun tuottama lämpö pääsee leviämään vain rajalliseen osaan rakennuksesta. Säästöä rajoittaa ennen kaikkea pohjaratkaisu ja pumpun vaikutusalue.

Noin 3 000 kWh vuodessa
Esimerkiksi uuden ja hyvin eristetyn, pienehkön sähkölämmitteisen omakotitalon avoimeen oleskelutilaan asennettu ilmalämpöpumppu. Lämpö saadaan hyödynnettyä hyvin, mutta rakennuksen kokonaislämmitysenergian tarve on pieni. Säästöä rajoittaa tällöin ennen kaikkea se, ettei korvattavaa sähkölämmitystä ole kovin paljon.

Noin 5 000 kWh vuodessa
Esimerkiksi 1960–2000-luvuilla rakennetun sähkölämmitteisen omakotitalon olohuoneen, ruokailutilan ja keittiön muodostamaan avoimeen kokonaisuuteen asennettu ilmalämpöpumppu. Lämmitysenergian tarvetta on riittävästi ja pumppu pääsee korvaamaan merkittävän osan suorasta sähkölämmityksestä. Edellyttää jo markkinoiden tehokkaamman pään ilmalämpöpumpun valintaa.

Noin 6 000 — 7000 kWh vuodessa
Edellisen kaltainen sähkölämmitteinen omakotitalo, jossa avoimen oleskelutilan lisäksi lämpö pääsee leviämään hyvin myös makuuhuoneisiin esimerkiksi avoimina pidettävien ovien kautta. Suuri osa talon tilojen lämmityksestä saadaan tällöin yhden pumpun hoidettavaksi.

Noin 8 000 kWh vuodessa
Poikkeuksellisen otollinen kohde, jossa sekä lämmitysenergian tarve että yhdellä sisäyksiköllä lämmitettävä yhtenäinen tila ovat suuria. Esimerkkejä voivat olla vanhan kartanon suuri sali tai asunnoksi muutetun kansakoulun entinen luokkahuone, jos niitä lämmitetään suoralla sähköllä ja pumpun lämpö pystytään hyödyntämään tehokkaasti koko tilassa.

Haluatko saada ilmalämpöpumpusta mahdollisimman suuren säästön?

Sähköasennusliikkeenä tunnemme kattavasti kaikki sähkölämmityksen metkut, joita sopivan ilmalämpöpumpun valinta, sijoitus ja käyttö vaativat, jotta säästöjä alkaa tulla. Katso suorasähkölämmitystaloihin suosittelemamme mallit, käytännön ohjeet tai pyydä helposti ja nopeasti tarjous ilmalämpöpumpusta. Tarjouspyynnön jälkeen asiantuntijamme auttavat sinua henkilökohtaisesti.

Samankaltaiset artikkelit