Kuvassa on Toshiban vanha ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö, joka vaihdetaan uuteen
|

Ilmalämpöpumpun vaihto uuteen – hyödyt, huomiot ja hinta

Vanhan ilmalämpöpumpun vaihtaminen uuteen voi olla varsin suoraviivainen työ – mutta vanhan toteutuksen ei kannata antaa yksin määrätä uuden pumpun valintaa. Vaihdon yhteydessä kannattaa pysähtyä miettimään, halutaanko vanhan tilalle mahdollisimman helposti ja halvalla alkuperäistä vastaava laite vai hyödynnetäänkö samalla se, miten ilmalämpöpumput ovat kehittyneet viimeisen 10–15 vuoden aikana?

Uusista malleista löytyy parempia hyötysuhteita, enemmän lämmitystehoa ja selvästi parempaa suorituskykyä kovilla pakkasilla, mutta niiden hyödyntäminen voi vaatia esimerkiksi sähkösyötön tai muun vanhan asennuksen muuttamista enemmänkin kuin vain ”vanha pois ja uusi tilalle”.

Siksi helpoin mahdollinen ilmalämpöpumpun vaihto uuteen ei aina ole kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu. Joskus pienet lisätyöt esimerkiksi sähkönsyötön ja sijoituksen suhteen mahdollistavat aivan eri luokan lämmitystehon ja hyötysuhteen kuin tiukasti vanhan asennuksen ehdoilla valittu laite.

Milloin vanha ilmalämpöpumppu kannattaa vaihtaa uuteen?

Pelkkä ilmalämpöpumpun ikä ei vielä kerro, että laite pitäisi vaihtaa. Hyvin toimiva 10–15-vuotias pumppu voi edelleen olla täysin käyttökelpoinen, varsinkin jos sen tehtävänä on pääasiassa viilentää ja lämmitys on lähinnä kiva lisätoiminto.

Vaihtoa kannattaa kuitenkin alkaa harkita, jos laitteen lämmitysteho on heikentynyt, käyntiääni lisääntynyt ja vikoja alkaa esiintyä. Myös käyttötarve voi olla muuttunut: vanha pumppu on saatettu aikanaan hankkia lähinnä viilennykseen, kun uudelta laitteelta haluttaisiin nyt huomattavasti suurempi osuus talon lämmityksestä.

Tarkastellessa asiaa sähkömarkkinoiden kautta: 10 vuotta sitten kiinteähintaisen kahden vuoden sähkösopimuksen on voinut saada noin 4 snt/kWh hinnalla. Artikkelin kirjoitushetkellä vastaavien sopimusten hinnat ovat noin 10 snt/kWh. Lämmityksen hyötysuhteen merkitys on siis kasvanut moninkertaiseksi.

Vikaantuneen pumpun kohdalla kannattaa luonnollisesti verrata korjaamisen hintaa uuden laitteen hankintaan. Pienen ja kohtuuhintaisen vian, kuten vaikkapa sisäyksikön puhaltimen laakereiden vaihdon tarpeen vuoksi käyttökelpoista pumppua ei ole järkevää vaihtaa, mutta iäkkään laitteen kallis korjaus, kuten kompressorin vaihto ei yleensä ole enää kannattava sijoitus verrattuna uuteen ilmalämpöpumppuun.

Vanhan pumpun vaihtamista ei myöskään kannata lykätä siihen asti, että laite lakkaa kokonaan toimimasta. Toimivasta ilmalämpöpumpusta kylmäaineet voidaan vaihtotyön yhteydessä ajaa hallitusti ulkoyksikköön ennen laitteen purkamista, jolloin voit viedä kylmäaineet maksutta jäteaseman kylmälaitekonttiin ilmalämpöpumpun sisällä. Jos vanha pumppu on rikkoutunut siten, ettei kylmäaineita saada enää ajettua ulkoyksikköön, ne joudutaan ottamaan erillisellä talteenottolaitteella jätepulloon asentajan toimesta. Meidän tämän hetken hinnastomme mukaisesti talteenotosta peritään 95 € lisämaksu ilmalämpöpumpun vaihdon yhteydessä.

Täysin loppuun asti käyttäminen ei siis aina ole taloudellisesti paras vaihtoehto. Jos vanha pumppu alkaa oireilla ja uuden hankinta on joka tapauksessa lähivuosina edessä, vaihto toimintakykyisenä tekee siis myös itse vaihtotyöstä yksinkertaisemman ja edullisemman. Lisäksi vaihtamalla ajoissa, vältät sen että joutuisit olemaan lämmityskaudella tyystin ilman ilmalämpöpumppua.

Mitä uudella pumpulla saa?

10–15 vuodessa ilmalämpöpumppujen tekniikka on kehittynyt paljon. Uusi pumppu voi tuottaa enemmän lämpöä erityisesti kovilla pakkasilla ja paremmalla hyötysuhteella kuin vanha laite. Ero ei siis näy vain energiamerkin numerossa, vaan siinä, kuinka suuren osan talon lämmitystarpeesta pumppu pystyy käytännössä hoitamaan silloin, kun lämpöä tarvitaan eniten.

Parempi hyötysuhde pienentää lämmitykseen tarvittavan sähkön määrää, mutta uuden pumpun tuomalle säästölle ei voi antaa yhtä yleispätevää prosenttilukua. Lopputulos riippuu muun muassa vanhan laitteen suorituskyvystä, uuden pumpun valinnasta, rakennuksesta ja siitä, kuinka suuren osan lämmityksestä ilmalämpöpumppu pystyy kattamaan. Olemme käsitelleet tätä tarkemmin artikkelissamme: Paljonko ilmalämpöpumppu voi säästää suorassa sähkölämmityksessä?

Kehitystä on tapahtunut myös käyttömukavuudessa. Nykyiset laitteet ovat usein selvästi hiljaisempia, ilmavirran suuntausta ja puhallusta voidaan hallita tarkemmin ja esimerkiksi etäohjaus ja takkatoiminto ovat vakiovarusteita monessa tämän päivän ilmalämpöpumpussa. Uuden laitteen mukana alkaa lisäksi uusi takuuaika, ja uuden mallin varaosien saatavuus on yleensä erittäin hyvä, etenkin verrattuna vuosia sitten markkinoilta poistuneisiin malleihin.

Esimerkki: mitä 15 vuodessa on muuttunut?

Yhden valmistajan sisällä kehitys näkyy hyvin Daikinin vertailussa. Vuoden 2009 FTX35-ilmalämpöpumpun suurin lämmitysteho oli 4,8 kW ja COP 3,74. Vuoden 2024 FTXTM30-mallissa vastaavat luvut ovat 7,67 kW ja 5,2. Samalla valmistajan takaama lämmityskäytön toiminta-alue on laajentunut −15 asteesta −30 asteeseen.
Tämän päivän ilmalämpöpumppu toimii siis Etelä-Suomessa läpi koko talven suoraa sähkölämmitystä paremmalla hyötysuhteella.

Myös melussa ero on konkreettinen: saman vertailun sisäyksiköiden äänenpaine hiljaisella asetuksella on 29 dB vanhassa ja 19 dB uudessa mallissa.

Vertailun uudempi laite on samaa Perfera-malliperhettä kuin nykyisin myymämme Daikin Perfera N 30.

Laadukkaiden ilmalämpöpumppujen valmistajien kesken kehitys on noudatellut kaikilla hyvin pitkälti samaa kaavaa.

Mitä vanhasta asennuksesta voidaan hyödyntää?

Vanhan ilmalämpöpumpun tilalle asennettaessa kaikkea ei tarvitse rakentaa uudelleen. Jos aiempi asennus on tehty hyvin ja sen ratkaisut sopivat uudelle laitteelle, voidaan yleensä hyödyntää esimerkiksi:

  • Ulkoyksikön teline
  • Seinän läpivienti
  • Asennuskanavat ja putkireitti
  • Sähkönsyöttö

Tämä vähentää tarvittavaa työtä ja on yksi syy siihen, miksi vanhan pumpun tilalle tehtävä asennuksemme on lähtökohtaisesti kokonaan uuden ilmalämpöpumpun perusasennusta edullisempi.

Vanhaa ei kuitenkaan hyödynnetä automaattisesti vain siksi, että se on jo olemassa. Telineen pitää sopia uudelle ulkoyksikölle, läpiviennin olla riittävän suuri, kanavien käyttökelpoisia ja sähkösyötön uuden laitteen vaatimusten mukainen.

Ilmalämpöpumpun vanha sähkönsyöttö tarkistetaan aina

Harmillisen usein ilmalämpöpumppua vaihtamaan ryhtyessä törmätään tilanteeseen, jossa sähkönsyöttö on ”ryöstetty” 10 Ampeerin valaistusryhmästä, jonka takana voi olla vanhemman talon usean eri huoneen tai pahimmillaan jopa keittiön pistorasiat.

Ei ole aivan tavatonta sekään, että piirongin tai tv-tason takaa löytyy jatkojohto, johon ilmalämpöpumppua syötetty pistotulppa on kytketty jatkojohdon toisen pään ollessa liitettynä olohuoneen maadoittamattomaan pistorasiaan: Ulkona on siis metallikuorinen ulkoyksikkö tyystin ilman suojamaadoitusta.

Näihin virityksiin törmätessäni herää ilmalämpöpumpun kannalta keskeisin kysymys: Mitä sillä pumpulla oikein on edes tehty? Sähkömiehelle on täysin selvää että jos pumppa olisi käytetty sen täydellä lämmityskapasiteetilla, olisi ryhmän kapasiteetti ollut täynnä jo yksinomaan pumpun ottotehosta (esim. 2,2 kW eli n. 9,6 A) – muu samanaikainen kuormitus olisi aiheuttanut toistuvaa varokkeiden laukeamista. Lisäksi roikat olisivat todennäköiseti jo kärynneet. Eli jos ongelmia ei ole ollut, niin se kertoo, että pumpun lämmityskapasiteettia ei ole hyödynnetty läheskään täysimääräisesti.

Toki niitäkin tapauksia näkee, joissa vanhankin ilmalämpöpumpun ulkoyksikön vieressä on turvakytkin, johon tulee syöttö suoraan asunnon sähkökeskukselta. Silloin lähtökohta on erinomainen ja vanha syöttö voidaan hyödyntää uudelle ilmalämpöpumpulle suoraan.

Joskus putkiasentajan tekemää roikkaviritystä voidaan parantaa melko kevyin toimin. Kun uuden ilmalämpöpumpun myötä lämmityskuormaa saadaan oikeasti enemmän ilmalämpöpumpulle, voidaan sen sähkönsyöttöön hyödyntää esimerkiksi yhtä olohuoneen sähköpattereille varattua vaihetta, jolloin saadaan läheltä 10 Ampeerin syöttö, joka on varattu vain ilmalämpöpumpun käyttöön.

Keskeisintä on edellyttääkö uusi ilmalämpöpumppu 10 vai 16 Ampeerin sähkönsyöttöä. Tutustu lisää ilmalämpöpumpun sähköistykseen.

Pienempi ”saneerauspumppu” vai tehokkaampi lämmityspumppu?

Vanhan ilmalämpöpumpun tilalle on usein mahdollista valita uusi laite, joka sopii hyvin vanhaan asennukseen. Pieni sisäyksikkö, 10 A sähkösyöttö ja vanhan läpiviennin hyödyntäminen voivat tehdä vaihdosta hyvin suoraviivaisen ja edullisen.

Helppo asennettavuus ei kuitenkaan saisi olla uuden pumpun tärkein valintaperuste.

Vanhan pumpun asennusratkaisut on tehty ehkä 10–15 vuotta sitten sen ajan laitteelle ja sen ajan käyttötarkoitukseen. Nyt kannattaa ensin ratkaista, mitä uuden pumpun halutaan tekevän, ja vasta sen jälkeen katsoa, kuinka paljon vanhasta asennuksesta voidaan järkevästi hyödyntää.

Erityisesti sähkölämmitteisessä talossa kannattaa valita ilmalämpöpumppu, joka tuottaa mahdollisimman suuren lämmitystehon myös kovemmilla pakkasilla tuottaen näin entistä enemmän lämpöä sähköpattereita edullisemmin. Kuten aiemmin kerroimme, sähköenergian hinta on yli kaksinkertaistunut siitä ajasta, jolloin vanha ilmalämpöpumppu hankittiin.

Joihinkin taloihin ilmalämpöpumppu on hankittu pääasiassa jäähdytystä varten ja kevyempään lämmityskäyttöön esimerkiksi lyhentämään puulämmityskautta lämmityskauden alku- ja loppupäästä. Mikäli käyttötarve on edelleen samanlainen, on vaihdon yhteydessä mielekästä minimoida asennuskustannukset.

Esimerkki: Mitsubishi Electric FT25 vai Toshiba Arctic 25?

Tarkoitukseni ei ole nyt vertailla siitä, mikä on paras ilmalämpöpumppumerkki, vaan esitellä kaksi hyvin yleistä toteuttamaamme ratkaisua kahteen erilaiseen tarpeeseen. Molemmilta valmistajilta (kuten muiltakin valmistajilta) löytyy erilaisia malleja eri käyttökohteisiin. Nämä kaksi ovat kuitenkin meillä olleet suosittuja juuri omissa sarjoissaan.

VertailukohtaMitsubishi Electric FT25Toshiba Arctic 25
Vaadittu sähkösyöttö10 A16 A
Sisäyksikkö K × L × S280 × 838 × 229 mm290 × 930 × 250 mm
SCOP, kylmä ilmasto3,54,6
Lämmitysteho −15 °C3,6 kW4,9 kW
Lämmitysteho −25 °C3,0 kW3,9 kW

FT25:n vahvuudet vanhan pumpun korvaajana näkyvät heti. Sisäyksikkö on pieni ja matala, ja laitteelle riittää 10 A sähkösyöttö. Jos vanhan ilmalämpöpumpun sähköistys, läpivienti ja sijoitus ovat käyttökelpoisia, FT25 voidaan monessa kohteessa asentaa tilalle hyvin vähäisin muutoksin. FT25:n nykyisen version suositeltu varoke on 10 A ja sisäyksikön koko 280 × 838 × 229 mm.

Arctic 25:n valinnalla saadaan kuitenkin selvästi enemmän lämpöä juuri pakkasella. −15 °C:ssa Arctic tuottaa 4,9 kW ja FT25 noin 3,6 kW. Ero on noin 1,3 kW eli runsaat 35 %. Vielä −25 °C:ssa Arcticin lämmitysteho on 3,9 kW, kun FT25:n vastaava teho on noin 3,0 kW – eroa on edelleen noin 30 %. Arcticin kylmän ilmaston SCOP on lisäksi 4,6, kun FT25:n vastaava arvo on 3,5.

Ero on käytännössä merkittävä sähkölämmitteisessä talossa. Kun pakkasella tarvitaan esimerkiksi kilowatin verran enemmän lämpöä, se on kilowatti, jota ei tarvitse samaan aikaan tuottaa sähköpattereilla. Ja ero toistuu juuri niillä tunneilla, jolloin talon lämmitystarve ja usein myös sähkön hinta ovat korkeimmillaan.

Vastapainoksi Arctic on fyysisesti suurempi ja sen 16 A sähkösyöttö voi tarkoittaa saneerauskohteessa sähkötyötä, jota FT25:n kanssa ei tarvita. Arcticin sisäyksikkö on 930 mm leveä, kun FT25:n leveys on 838 mm. Vanhaan ahtaaseen asennuspaikkaan FT25 voi siis myös yksinkertaisesti sopia paremmin. Se sopii esimerkiksi monen välioven päälle sekä korkeuden, että leveyden puolesta.

Kumpikaan ratkaisu ei siis ole automaattisesti oikea. Jos pumppu palvelee esimerkiksi jäähdytystä ja puulämmityksen rinnalla kevyempää lämmitystä, 10 A syötöllä toimiva pieni FT25 voi olla erittäin järkevä saneerausratkaisu. Jos taas sähkölämmitteisessä omakotitalossa tavoitteena on tuottaa mahdollisimman suuri osa lämmöstä ilmalämpöpumpulla läpi talven, 16 A sähkösyötön tekeminen ja muut asennustekniset muutokset Arctic 25:n kaltaiselle tehokkaammalle pumpulle voivat maksaa itsensä takaisin jo parin lämmityskauden aikana.

Vanhaa asennusta kannattaa hyödyntää, mutta sen ei pidä antaa määrätä uuden ilmalämpöpumpun suorituskykyä.

Lue lisää ilmalämpöpumpun säästöpotentiaalista suorassa sähkölämmityksessä.

Mitsubishi Electric FT25

Suosittu ilmalämpöpumppu pienellä sisäyksiköllä jonka syöttöön riittää 10 Ampeerin sulake.

Hinta asennettuna:

2 380,00 € sis alv

Toshiba Arctic 25

Toshiba Arctic White 25 on lippulaivaluokan ilmalämpöpumppu vaativalle sisustajalle tehoista tinkimättä. 4,5 kW lämpötehoa korkealla hyötysuhteella vielä -20 °C pakkasella. Sisäyksikön puuverhous (Toshiba Arctic 25 Wood) saatavilla +150 €

Hinta asennettuna:

2 815,00 € sis alv

Mitä vanhasta hyödynnetään ja mitä uusitaan?

Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaanUusitaan lähtökohtaisesti
Ulkoyksikön telineVaimennuskumit
LäpivientiKylmäaineputket
AsennuskanavatKondenssivesiletku
SähkösyöttöTarvittavat liitokset

Ulkoyksikön telineen pitää olla kunnossa ja sopia uuden laitteen mittoihin, läpiviennin riittävän suuri ja asennuskanavien käyttökelpoisia. Sähkösyötön soveltuvuus tarkastetaan aina erikseen, kuten edellä kuvasimme.

Sen sijaan kylmäaineputket ja kondenssivesiletku uusimme lähtökohtaisesti pumpun vaihdon yhteydessä. Uuden laitteen vaatimat putkikoot voivat poiketa vanhasta, eikä vuosia käytössä olleiden putkien kunnosta ole aina varmuutta. Vanhaa läpivientiä ja asennuskanavia voidaan silti hyödyntää uusien putkien reittinä.

Myös ulkoyksikön vaimennuskumit vaihdetaan aina uusiin, vaikka vanha teline jäisi käyttöön. Vuosien aikana kovettuneita tai painuneita vaimentimia ei ole mielekästä jättää uuden laitteen alle.

Paljonko ilmalämpöpumpun vaihto maksaa?

Hinnoittelussamme ilmalämpöpumpun vaihdon lähtöhinta on 100 € edullisempi, kuin uudisasennuksen perusasennuksen hinta. Vanhat asennukset ovat kuitenkin keskenään hyvin kirjavia, joten vaihtohinnastossa on lueteltu yleisimpiä kohtia, joita ilmalämpöpumpun vaihdon yhteydessä joudutaan tai olisi ainakin kannattavaa toteuttaa.

Ilmalämpöpumpun vaihtohinnasto

  • Vaihto vanhan tilalle: Perusasennus 595 €
  • Uusi seinäteline + 35 €
  • Uusi maa- tai sokkeliteline + 50 €
  • Läpiviennin avartaminen + 30 €
  • Vanhan toimimattoman ilmalämpöpumpun kylmäaineiden talteenotto jätepulloon + 95 €
  • Vanhan pumpun kuljetus kierrätykseen + 35 €
  • Uusi sähköistys tarvittaessa kohdekohtaisen tarjouksen mukaisesti

Hinnat sisältävät arvonlisäveron 25,5 %. Päivitetty 6.10.2026

Vaihdon perusasennuksen sisältö

Ilmalämpöpumpun perusasennus (hinnat-alkaen asennus) sisältää aina perustarvikkeet, työajan, matkakulut, käyttöönottotarkastuksen sekä asennustodistuksen.

  • Uudet kylmäaineputket sekä kondenssivesiletku. Sisä- ja ulkoyksikön välinen putkimatka enintään viisi metriä
  • Vanhan ilmalämpöpumpun kylmäaineiden siirto ulkoyksikköön
  • Uudet värinänvaimennuskumit ulkoyksikölle. Tarvittaessa uudet asennuskanavat
  • Sähkökytkentä vanhan ilmalämpöpumpun sähkönsyöttöön, mikäli soveltuva.
  • Sisäyksikön asennuskorkeus enintään 2,5 metriä ja ulkoyksikön asennuskorkeus enintään 1,5 metriä

Vaihtotyön lopullinen hinta riippuu siis ennen kaikkea siitä, kuinka hyvin vanha asennus soveltuu uudelle pumpulle. Parhaimmillaan vanha teline, läpivienti, asennuskanavat ja sähkönsyöttö voidaan hyödyntää lähes sellaisenaan. Toisessa kohteessa taas esimerkiksi läpivientiä, sähköistystä tai ulkoyksikön telinettä joudutaan muuttamaan.

Vanhan pumpun kuljetus kierrätykseen ei kuulu perushintaan, vaan laite jää asiakkaalle. Ilmalämpöpumpun vieminen jäteasemalle on kotitalouksien kohdalla yleensä maksutonta ja kaikki asiakkaamme eivät halua luopua vanhasta, vielä toimivasta pumpusta vaan vievät sen esimerkiksi kesämökille odottamaan asennusta viilennyskäyttöä varten. Halutessasi hoidamme myös kuljetuksen kierrätykseen hinnaston mukaisella 35 € lisähinnalla.

Vaihdetaanko vanha ilmalämpöpumppusi uuteen?

Ennen uuden pumpun valintaa vanhan tilalle kannattaa tarkistaa ainakin:

  • Mitä uudelta pumpulta halutaan? Onko tarkoitus saada mahdollisimman suuri osa talon lämmityksestä ilmalämpöpumpulle vai käytetäänkö sitä esimerkiksi puulämmityksen tukena ja viilennykseen?
  • Kuinka paljon lämmitystehoa tarvitaan? Vanhan pumpun koko tai teholuokka ei ole automaattisesti oikea lähtökohta uudelle laitteelle.
  • Riittääkö vanha sähkösyöttö? Uudelle pumpulle voi riittää olemassa oleva 10 A syöttö, mutta tehokkaampi vaihtoehto voi edellyttää 16 A syöttöä.
  • Mahtuuko uusi sisäyksikkö vanhan paikalle? Tarkista erityisesti sisäyksikön leveys ja korkeus, etäisyys katosta sekä läpiviennin sijainti.
  • Sopiiko uusi ulkoyksikkö vanhalle telineelle? Ulkoyksiköiden mitat ja kiinnityspisteet vaihtelevat.
  • Voidaanko vanha läpivienti ja asennuskanavat hyödyntää? Joskus ne sopivat sellaisenaan, joskus läpivientiä täytyy avartaa tai kanavointia muuttaa.
  • Onko vanha pumppu vielä toimintakuntoinen? Tämä vaikuttaa siihen, voidaanko kylmäaineet ajaa normaalisti ulkoyksikköön ennen purkamista.
  • Mitä vanhalle pumpulle tehdään? Sen voi jättää itselle esimerkiksi myöhempää käyttöä varten tai sopia kuljetuksesta kierrätykseen.

Halutessasi me autamme uuden ilmalämpöpumpun valinnassa. Pyydä tarjous, niin asiantuntijamme on käytettävissäsi. Tai jos vielä ujostuttaa, niin tuotevalikoimaamme pääset selaamaan täältä.

Samankaltaiset artikkelit