Ilmalämpöpumpun sisäyksikön sijoitus

Ilmalämpöpumpun sisäyksikön sijoitus vaikuttaa asennuskustannuksiin, sisustuksen kokonaiskokemukseen, lämmön tai jäähdytyksen leviämiseen sekä äänen kantautumiseen ja muuhun asumismukavuuteen.

Tässä artikkelissa käsitellään ILP:n sisäyksikön sijoitus kodin eri huoneisiin, sisäyksikön asennuskorkeus sekä varoitetaan yleisimmistä virheistä.

Mihin ilmalämpöpumpun sisäyksikkö kannattaa sijoittaa?

Energiatehokkuuden kannalta paras sijoituspaikka sisäyksikölle asunnon suurin, yhtenäinen tila. Näin mahdollisimman suuri osa asunnon lämmitysenergiasta saadaan tuotettua ilmalämpöpumpun avulla.

Tosiasiassa ilmalämpöpumpun sisäyksikön sijoituksessa pitää yleensä huomioida paljon muutakin, kuin energiatehokkuuden optimointi. Puhalluksen tuottama ääni ja ilmavirta voivat painaa sijoituspäätöksessä vähintään yhtä paljon. Samoin ilmalämpöpumpun sopivuus sisustukseen.

Sisäyksikön sijoitus ja erityisesti sen suhde ulkoyksikön sijoitukseen määrittävät myös ison osan ilmalämpöpumpun asennuksen kustannuksista.

Olohuone

Olohuone on lähes aina talon suurin yksittäinen, yhtenäinen tila. Ilmalämpöpumpun sisäyksikön sijoitus olohuoneeseen takaa siis lähes poikkeuksetta parhaat mahdollisuudet hyödyntää ilmalämpöpumpun tuottamaa lämpöä.

Lisäksi olohuoneeseen asennetun sisäyksikön puhalluksesta tuleva ääni harvoin häiritsee kenenkään nukkumista.

Sisäyksikön sijoittaminen olohuoneeseen on siis lähes poikkeuksetta varma vaihtoehto, kunhan huomioidaan pari seikkaa:

• Jos olet tarkka sisustuksesta ja designista, pitää olohuoneeseen sijoitetun sisäyksikön valitsemisessa kiinnittää erityistä huomiota sisäyksikön designiin ja ulkonäköön. Sisäyksikkö tulee kohtaamaan paljon katseita olohuoneessa.
• Sisäyksikön puhallussuunnat tulee miettiä tarkasti ennakkoon. Vaikka helteillä viileä tuulahdus voikin tuntua hetken oikein tervetulleelta tai lämmin ilma pakkaspäivän ulkoilun jälkeen, jatkuva puhallus kohti sohvaa alkaa silti melko varmasti tuntua ärsyttävältä pidemmän päälle.

Käytävä, eteinen tai aula

Ilmalämpöpumpun sisäyksikön sijoitus käytävään, eteiseen tai aulaan vaatii hieman enemmän tarkkuutta, kuin sijoitus olohuoneeseen.

Tarkoitan tässä yhteydessä suomalaisessa pientalokannassa tyypillistä eteistä, aulaa tai käytävää, joka jatkuu ilman ovea suurempaan, avoimeen tilaan kuten olohuoneeseen. Täysin suljettu kellarin käytävä tai pieni, umpinainen yläkerran aula on asia erikseen.

Ilmalämpöpumpun sijoitus eteiseen tai käytävään on temppu, jolla sisäyksikkö saadaan paikkaan, jossa se ei häiritse esteettistä silmää eikä ilmavirta tunnu iholla tiloissa, joissa oleskellaan paljon. Toinen peruste sijoitukselle on se, että ilmalämpöpumpun tuottama lämpö tai viilennys jakautuu suhteellisen hyvin käytävän varrella oleviin huoneisiin silloin kun niiden ovia pidetään auki.

Yleensä näiden etujen vastineeksi sisäyksikön puhallusnopeutta on kuitenkin pidettävä kovemmalla, kuin esimerkiksi olohuoneeseen sijoitetulla pumpulla. Näin varmistetaan, että mahdollisimman iso osa talon lämmitysenergiasta saadaan tuotettua edullisesti ilmalämpöpumpulla.

Eteiseen sijoitettavaksi ilmalämpöpumpuksi kannattaa valita malli, jossa puhallin ei pysähdy, vaikka ilmalämpöpumppu saavuttaisi asetetun lämpötilan. Tätä toimintoa kutsutaan yleensä nimellä takkatoiminto, vaikka tässä tilanteessa sillä ei ole mitään tekemistä takan kanssa. Haluamme vain saada levitettyä eteisessä lämmitetyn ilman tehokkaasti pidemmälle muihin tiloihin.

Makuuhuone

Suomessa vierastetaan ilmalämpöpumpun sisäyksikön sijoitusta makuuhuoneeseen. Lähes jokainen jossain lämpimämmässä maailmankolkassa lomaansa viettänyt on silti nukkunut huoneessa, jossa on ilmalämpöpumpun sisäyksikkö. Hotellihuoneen jäähdyttäminen 18 °C lämpötilaan on toki poikinut monelle ensikertalaiselle vilustumisen oireet, mutta muuten sisäyksikköä ei yleensä pidetä kovinkaan häiritsevänä.

Lämmityskäytössä sisäyksikön sijoittamisella makuuhuoneeseen saadaan harvoin parasta hyötyä irti ilmalämpöpumpusta. Jos taloon hankitaan kaksi ilmalämpöpumppua, niin silloin niistä toinen voisi kuitenkin hyvin olla isohkossa makuuhuoneessa.

Erityisesti kaksikerroksisissa taloissa, yläkertaan asennettavan ilmalämpöpumpun paras sijoituspaikka voi hyvinkin olla makuuhuone. Esimerkiksi rintamamiestalon yläkerrassa on yleensä pieni aula ja kaksi isohkoa makuuhuonetta. Jos makuuhuoneiden ovet vedetään yöksi kiinni, niin kompromissina aulaan asennettu pumppu ei pääse lämmittämään kovinkaan tehokkaasti. Sijoitettuna toiseen makuuhuoneista, pumpulla on enemmään tilaa lämmitettävänä. Yön ajaksi puhallus voidaan säätää niin pienelle, että se ei häiritse nukkumista. Aamulla voidaan avata molempien huoneiden ovet, säätää pumpun puhallus kovemmalle ja näin lämpö (tai jäähdytys) jakautuu koko yläkertaan.

Jos isoon taloon halutaan hankkia yksi ilmalämpöpumppu vain jäähdytyskäyttöä varten, niin sisäyksikön sijoitus makuuhuoneeseen on harkitsemisen arvoista. Vaikka jäähdytysteho jäisi vajaaksi koko talon suhteen, takaa viilentävä ilmalämpöpumppu kuitenkin mukavat olosuhteet nukkumiseen.

Sisäyksikön sijoitus suhteessa takkaan

Suomalaiset ovat puulämmityskansaa. Ovathan tulisijat olleet asuntojen keskiö ja varsinainen elämänlanka aina 1900-luvun puoliväliin asti. Nykyään moni haluaakin käyttää ilmalämpöpumppua ja takkaa yhteispelillä, jolloin sisäyksikkö sijoitetaan siten, että se levittää mahdollisimman tehokkaasti myös takan lämpöä asuntoon.

Sisäyksikön sijoitus suhteessa ilmanvaihtoon

Olipa kyseessä sitten koneellinen tai painovoimainen ilmanvaihto, korvausilma tulee huoneisiin yleensä sisäilman lämpötilaa viileämpänä.

Tämä voi aiheuttaa vedontunnetta, jota pystytään vähentämään ilmalämpöpumpun avulla sijoittamalla sisäyksikkö puhaltamaan kohti kohtaa, josta korvausilma tulee. Näin ilmalämpöpumpun puhaltama lämmin sisäilma sekoittuu viileämpään korvausilmaan ennen sen osumista ihmisen iholle.

Tutustu tarkemmin, miten ilmalämpöpumppu ja ilmanvaihto vaikuttavat toisiinsa.

Ilmalämpöpumpun sisäyksikön asennuskorkeus

Tavallisessa pientalossa ilmalämpöpumpun sisäyksikkö asennetaan yleensä lähelle katon rajaa. Sijoitus helpottaa lämpimän ilman leviämistä huoneeseen eikä toisaalta estä kalusteiden sijoittelua.

Parhaassa tapauksessa sisäyksikön ja katon väliin jää noin 20–30 cm vapaata tilaa helpottamaan siivoamista ja huoltoa.

Yleensä haasteet korkeuden suhteen tulevat esiin kohteissa, joissa sisäyksikkö halutaan sijoittaa oven päälle. Tässä suhteessä sisäyksiköt ovat kuitenkin kehittyneet vuosien saatossa paljon. Esimerkiksi Daikinin Perfera N 30 ilmalämpöpumpun asennusohje edellyttää vain 3 cm vapaata tilaa sisäyksikön ja katon väliin riittävän ilmankierron varmistamiseksi.

Sisäyksikön asennuskorkeudessa tulee huomioida myös kondenssiveden poistaminen riittävällä kaadolla ulos tai viemäriin.

Yleisimmät virheet sisäyksikön sijoituksessa

Ilmalämpöpumpun sisäyksikön suunnittelu ei ole ylitsepääsemättömän haastavaa. Yleisimmät virheet syntyvät siitä, että suomalaisittain keskitytään vain tiukasti tekniikkaan eikä myyjäliike ymmärrä kartoittaa asiakkaan tilannetta tai näkemyksiä kunnolla. Toinen seikka on kompromissit, joissa yritetään ratkaista kahden erillisen ilmalämpöpumpun tarve vain yhdellä laitteella.

1. Sisäyksikkö sijoitetaan liian pieneen tai ahtaaseen tilaan

Ilmalämpöpumpun tuottama lämpö tai viilennys leviää parhaiten suuriin ja avoimiin tiloihin. Jos sisäyksikkö sijoitetaan pieneen huoneeseen tai ahtaaseen tilaan, pumpun tehoja ei saada kunnollä hyödynnettyä rakennuksen lämmityksessä.

Tällöin muu asunto jää pitkälti muun, kalliimpaa polttoainetta käyttävän lämmitysjärjestelmän varaan.
Tämä tilanne syntyy yleensä siitä, kun ulkoyksikön sijoituspaikkoja on rajallisesti ja asennusvaiheessa yritetään minimoida yksiköiden välinen putkimatka joko ulkonäkösyistä tai satasen, parin säästön vuoksi.

2. Puhallus suunnataan suoraan oleskelupaikkaan

Sisäyksikön puhallussuunta kannattaa miettiä jo sijoitusvaiheessa. Jos ilmavirta kohdistuu suoraan esimerkiksi sohvalle, ruokapöytään tai sänkyyn, jatkuva ilmavirta voi alkaa tuntua epämukavalta pidemmän päälle.

Siksi sisäyksikkö kannattaa usein sijoittaa siten, että puhallus kulkee tilan poikki eikä suoraan ihmisiä kohti. Tämä tilanne syntyy helposti silloin, jos ilmalämpöpumpun myyjällä ei ole kokemusta tai pelisilmää eikä asiakas ole vielä suunnitellut esimerkiksi juuri ostamansa talon sisustusta kovinkaan tarkasti.

3. Puhalluksen ääni jätetään huomioimatta

Joissakin sijoitusratkaisuissa sisäyksikön puhallusta joudutaan pitämään melko kovalla, jotta lämpö tai viilennys leviää riittävästi asuntoon. Tämä voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi tilanteessa, jossa pumppu sijoitetaan eteiseen mutta makuuhuone sijaitsee heti sen vieressä.

Sijoitusta suunnitellessa kannattaakin miettiä myös sitä, missä pumpun ääni kuuluu eniten.
Tämä tilanne syntyy yleensä siitä, kun ilmalämpöpumppuja markkinoidaan ”hiiren hiljaisina” sen perusteella, mikä niiden äänitaso on pienimmällä mahdollisella puhallusnopeudella.

4. Ulkonäkö unohdetaan kokonaan

Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö on näkyvä osa sisustusta. Siksi sen ulkonäkö kannattaa huomioida jo sijoitusta suunnitellessa.

Nykyään markkinoilla on perinteisten valkoisten mallien lisäksi myös esimerkiksi mustia ja jopa puuviimeisteltyjä sisäyksiköitä, jotka voivat sopia paremmin osaksi sisustusta.

Tämä ongelma syntyy yleensä siitä, että ihmiset kokevat estetiikan kovin eri tavoin. Toinen ei edes huomaa valkoista laatikkoa seinällään, mutta toiselle se voi tarkoittaa hartaudella rakennetun harmonian särkymistä. Siksi on erittäin tärkeää, että myyjä ja asiakas keskustelevat aina myös ulkonäköseikoista.

5. Yritetään ratkaista kahden pumpun tarve yhdellä kompromissipaikalla

Yksi yleisimmin näkyvistä virheistä on sisäyksikön sijoitus kaksikerroksisen talon portaikkoon. Kauniina ajatuksena on se, että kesällä siitä saisi viilennystä yläkertaan ja talvella lämpöä alakertaan. Totuus on kuitenkin se, että lämpö nousee yläkertaan ja viileys laskeutuu alakertaan. Lämpöteho jää siis hyödyntämättä yleensä isommassa tilassa eli alakerrassa. Samoin yläkerta voi jäädä kesällä tuskaisen kuumaksi.

Mikäli tällaisessa tilanteessa ei ole tahtoa tai mahdollisuutta hankkia kahta ilmalämpöpumppua, niin kannattaisi päättää kumman kerroksen palveleminen on alkuun tärkeämpää ja sijoittaa sisäyksikkö sen perusteella.

Tämä tilanne syntyy yleensä siitä, kun ammattilainen lähtee tukemaan asiakkaan epärealistisen säästön toivossa syntynyttä ajatusta saadakseen kaupat tehtyä. Nämä ovat kuitenkin tilanteita, joissa myyjänkin pitäisi sanoa ei.

Ilmalämpöpumpun sisäyksikön sijoitus osana asennusta

Paras sijoituspaikka sisäyksikölle löytyy, kun asiakas ja asiantuntija käyvät asunnon ja asiakkaan tarpeet yhdessä läpi paikan päällä tai videoyhteydellä. Me tulemme mielellämme paikanpäälle katselmukselle ja annamme tarjouksen ilmalämpöpumpusta asennettuna.

Pyydä asiantuntijamme maksuttomalle tarjouskatselmukselle.